On aika päästää irti
Eilen taas herkkuöverit vedettyäni ja tänään sokerikrapulapäivää viettäneenä totesin, että nyt saa riittää. Tai jos rehellisiä ollaan, ajattelin jo eilen karkkeja syödessäni, että nyt on muuten laitimmainen kerta. Voin aivan helposti olla arkipäivät herkuttelematta yhtään mitään, mutta kun viikonloppu tulee, niin en voi jotenkin ohittaa sitä mahdollisuutta, että nyt on herkkupäivä! On vain syötävä, koska perjantai, lauantai tai sunnuntai. Olinpa viikonloppuna töissä tai vapaalla, niin silloin herkutellaan ja piste. Viikonloppuna on käytettävä se herkutteluoptio, tai muuten se menee ohi. Tällä syklillä olen mennyt vuosia.
Mitäpä sitten syön niin paljon, että olo on huono ja sai minut miettimään totaalilopettamista ja ihan bloginkin perustin? Irtokarkkia ja jäätelöä. Siinäpä ne tärkeimmät. Ja irtokarkit nimenomaan ostettuna semmoisista irtolaareista, joista sitten tulee kauhottua kauhakaupalla noin puoli kiloa kerralla. Sitten on jäätelö. Ja nimenomaan ne isot noin litran muovikiulut. Semmoisen syön yhdeltä istumalta viltin alla sohvalla isolla keittolusikalla ja toisessa kädessä patalappu ettei kiulua pitelevä käsi palellu.
Vähempi ei riitä. Jos esimerkiksi syön vain yhden jäätelötötterön, niin tulee olo, että jotain jäi uupumaan. Ja muutaman karkin nappaaminen silloin tällöin ei ole minun juttuni. Se on kaikki tai ei mitään. Mielummin överit kuin vajarit. Ja joka kerta tulee paha olo ja seuraavana aamuna poden morkkista siitä, että söin niin paljon!
Tiedän, että ongelma on ihan omassa pääkopassani ja tunnistan todella hyvin omat heikot hetkeni ja toivon, että siitä on apua tällä tiellä mille olen päättänyt kääntyä. Tulen käymään varmasti vielä monia vuoropuheluita itseni kanssa, mutta juuri nyt kuitenkin tuntuu, että tämä on se hetki. On aika päästää irti siitä tukalasta olosta mikä seuraa sokerin syömisestä. On aika päästää irti niistä aamuista, kun vatsa on jo herätessä turpea ja mieli maassa edellisen päivän mättämisestä. On aika päästää irti siitä kammottavasti sydämen jyskeestä, mikä vaivaa niinä iltoina, kun on ennen nukkumaan menoa syönyt pussillisen irtokarkkeja. En halua enää yhtenäkään aamuna herätä sokerikrapulaan.