Kouluruokatraumat

Hei taas!

Lueskelin töissä maanantain (7.1) Iltasanomia ja löysin sieltä jutun, jonka mukaan monet koululaiset syövät kouluruokaa joko vähän tai ei ollenkaan. Nyt puhutaan siis muistaakseni yläastelaisista ja juttu perustui kouluissa toteutettuun terveyskyselyyn, juuri siihen samaiseen, johon ainakin allekirjoittanut aikanaan hieman kaunisteli mm. alkoholinkäyttö ja liikuntatottumuksiaan:D Kyselyn mukaan etenkin tytöt, mutta myös pojat saattavat syödä vain n. 2 lusikallista ruokaa koko koulupäivän aikana, vaikka kotona ruoka maistuisikin ihan eri tavalla. Asiantuntijoiden mukaan tämä on selvästi jokin buumi, trendi, joka on imaissut nuoret mukaansa. Anteeksi vaan, mutta kun minä olin aikanani yläasteella ja söin tosiaan sen näkkileivän/päivä, se ei toudelllakaan johtunut siitä,että olisin yrittänyt olla cool. Se johtui ihan vaan siitä, että kouluruoka oli ihan yksinkertaisesti pa-haa (anteeksi vaan keittäjät, tiedän että teette parhaanne pienillä määrärahoilla). Päätinkin nyt listata pahimmat kouluruokatraumani, jotka ovat peräisin lähinnä ala-asteelta, koska silloin oli vielä pakko maistaa kaikkea ruokaa. Periaate, joka mielestäni kolkuttelee jo kidutuksen rajoja.

1. Kana ja perunamuusi. Tälle oli joku hieno nimikin, mutta sen olen autuaasti unohtanut. Sitä en kuitenkaan ole unohtanut, kuinka muusin sekaan sotketut kypsennetyt, lötköt porkkananpalat nostivat oksennuksen kurkkuuni, kun istuin yksin jo tyhjentyneessä ruokasalissa yrittäen parhaani mukaan syödä edes sen vähän , mitä olin ottanut. Ruoan maku ja ulkonäkö olivat jotain niin kuvottavaa, että ne ovat syöpyneet muistiini iäksi.

2. Pinaattikeitto. Hyi, hyi ja vielä kerran hyi. Muistan kerran, kun otin pinaattikeittoa lautaselleni mahdollisimman vähän, että pystyisin levittämään sen lautaselle ympäriinsä.Tämä siksi, että opettajat luulisivat, minun syöneen kunnon lautasen sitä paskaa(anteeksi) vaikka oikeasti en ottanut lusikallistakaan. Hieno suunnitelmani ei kuitenkaan onnistunut vaan rehtorimme huomasi aikeeni ja pakotti minut hakemaan lisää ja syömään lautasen tyhjäksi. Pinaattikammohan tästä syntyi ja vasta viime vuosina olen ruvennut pitämään mm. pinaattiletuista (itse tehdyistä tietenkin) ja pestosta, jota ilman en nykyään voisi elää, NAM.

3. Maksalaatikko. Maksalaattikkopäivän haistoi jo kauan ennen ruokailua ja sitä ehti mukavasti resssata koko aamupäivän ajan. Jotenkin onnistuin kuitenkin aina välttelemään maksalaatikon syömistä enkä sitä tähän päivään mennessä ole ikinä maistanut. Se haju riittää karkottamaan minut jo niin kauas kuin mahdollista.

Siinä on oma top3:ni kouluruokatraumoista. Onko teillä kouluruokatraumoja? ?Laittakaapa kommentteihin, jos on, haluan tietää 🙂

Ja etten nyt vaikuttaisi aivan kiittämättömältä nirsoilijalta (vaikka ehkä välillä olenkin) niin oli koulussa toki hyviäkin ruokapäiviä. Kalapuikoista tykkäsin kovasti ja..no en keksinytkään enempää krhm.

Aanyways, menen nyt tekemään itselleni ruokaa, tässähän tuli nälkä!

Moimoi,

annaH