Luovtatt rullakiviranta, Norja

Hei!

Edelliseen postaukseen jatkoa eli matka Inarista Norjaan yksin ja huonosti nukutun telttayön jälkeen pystyi alkamaan. Siskon kanssa onneksi taas pälätettiin puhelimessa koko alku matka ja niin väsymys unohtui. Myös ilma oli ihana ja kelpasi ajella.

Porot aina kauhistuttaa, koska niitä varsinkin kesäisin on jatkuvasti tiellä tai sen reunassa tönöttämässä. Jarru jalka saa olla valppaana.

Utsjoelta määränpäähän suurinosa maisemista oli peltoa. Loppumatka Tana Bruusta oli melko mutkikasta ja korkeuserotkin oli jo huomattavat. Pieni pätkä tietä viralliselle Rullesteinfjæra :n parkkipaikalle oli melko töyssyinen, mutta siitäkin selvittiin.

Määränpäässä oli kaksi erillistä parkkipaikkaa. Kaikki parkkiksella olevat autot olivat suomalaisten rekkareilla. Se ehkä vähän ihmetytti ja nauratti. Olin kuitenkin todella kaukana kotoa.

Reitin lähtöpaikkaa ei voinut missata. Varmasti upein reittikyltti mitä olen nähnyt. Itse reitti rannalle oli myös merkitty.

Menomatkaan n. 3.5km minulla meni n. 45 minuuttia. Reitti hyvällä säälläkin oli hieman haastava. Nousua ja laskua ja välillä on tasaista. Liukkaita irtokiviä on muutamassa mäessä. Jos varaa aikaa ja menee ihan rauhassa, varmasti huonompi kuntoinenkin siitä selviää, varsinkin kun kohde on niin mielettömän upea, että unohtuu kaikki muu.

Aikaa kannattaa varata määränpäähän. Rannalla on ihana istua ja kuunnella merta. Ennen kaikkea ihastella kiviä. Jotenkin ihan uskomatonta, että luonto on voinut tehdä tuollaisen rannan.

Ajelin iltaa vasten hyvässä säässä Kiilopäälle ja maksoin valmiin telttapaikan. Jaksamista ei ollut Kiilopäältä lähteä rinkan kanssa lähimmälle tuvalle. Alkuperäinen idea oli mennä Auroratuvalle Saariselälle, mutta järkkäri käännytti minut, koska parkkipaikkoja ei ollut. Saariselkä oli täynnä ihmisiä, jotkin festarit.

Uni tuli hyvin ja nukuin kuin tukki koko yön. Aamulla oli vain 5 astetta, mutta aurinko paistoi. Päätin lähteä vielä katselemaan maisemia Kaunispäälle sekä Kiilopäälle.

Illaksi ajelin viemään auton takaisin omistajalleen. Koko reissu meni 6/5. Voitin pelkoni.
Kotona odotti tavaroiden tuuletus ja järjestely. Se onkin aina aikamoinen projekti.

T. Sonja