Riisitunturi talvella (Riisin rääpäsy n. 4,3km)

Tällä kertaa esittely vuorossa on Posiolla sijaitseva Riisitunturi. Olen siellä kahteen kertaan päiväretkellä käynyt. Toinen retki oli talvella valoisalla ja toinen talvella pimeällä.

Haaveena minulla on tehdä elämäni ensimmäinen hiihtotalvivaellus ja sen todnäk sijoitan Riisitunturille. Syynä hyvinkin jo tuttu, merkattu reitti, lyhyt sekä helppo kulkuinen, minkä varrella on autiotupa liiterillä sekä iso ulkokatos. Vaikka minulla erätaitoja onkin, omien retkien ja etenkin armeijan kautta, en omalla vapaa-ajalla ole vielä talvella yöpynyt teltassa.

Lapissa talvella haasteena on lyhyt valoisan aika, yllättäen tuleva pimeys (ei yleensä reitti-valoja, kaupungin valot saattavat myös olla kaukana eli korkeintaan valaisee kuu jos sekään eli tasku/otsalamput pakolliset), kovat pakkaset, kulkeminen, nopeasti muuttuva ilma, merkkaamattomat reitit, tarvittaessa avunsaannin vaikeus, ei kenttää sekä parkkipaikkojen puuttuminen tai mahdottomuus päästä niille normaalilla autolla. 

Haasteita siis on ja nämä ovat hyvä tiedostaa sekä käydä läpi aina ennen reissua. Myös ”Mitä jos?”- tilanteisiin kannattaa varautua etukäteen, jopa ihan päiväretkille. 

Riisitunturin parkkipaikalle pääsee helposti autolla ja tilaa on paljon. Käymälät ovat heti reitin alussa ja hyvinkin siistit. Reiteille on selkeät isot opasteet. 

Reitin pääsee helposti jalkaisin, turisteja käy paljon. Olen itse käynyt jalkaisin sekä vuokratuilla liukulumikengillä. Liukulumikengillä pääsin omia reittejä metsän keskellä. Polku lähtee kevyesti nousemaan ylöspäin tunturiin ja matkalta löytää jatkuvasti upeita kuvaus spotteja. Tykkylumipuita oli joka puolella.

Tunturin päältä lähtee alamäki autiotuvalle. 

Autiotupa oli erittäin viihtyisä. Maisemat ikkunasta oli maagiset. Polttopuita ja kynttilöitä oli jätetty valmiiksi. Kaasulla toimiva liesi, kamina ruokapöytä sekä nukkumapaikkoja.

 

Autiotuvalta paluumatka parkkipaikalle menee n. 15 min, koska reitti on lähes pelkkää alamäkeä.

-Sonja