Miten ja miksi

Päätin perustaa blogin, koska välillä tunnen olevani ihmiskunnalle velkaa fiksut ajatukseni.

Nyt kun myötähäpeän huippu on saavutettu ja tavoitteet asetettu kattoon, voin kertoa itsestäni. Olen +30 ihminen jolle on annettu paljon perättömiä toiveita mielikuvituksellisuudesta, mutta ei sitten yhtään luovuutta. Oikeasti siis noin nolla prosenttia. Tasaisin väliajoin yritän olla taiteellisesti lahjakas ja:

  • kaivan kitarani naftaliinista tai istun pianon ääreen ”säveltämään” sitä biisiä jota Ellinooran mukaan ”ens kesänä sä hoilaat mukana” (satoja tunteja soittamista, 0 valmista kappaletta, 1 alkusoitto josta olen aika varma että se on plagiaatti mutta en kuollaksenikaan osaa yhdistää sitä mihinkään biisiin)
  • pistän pystyyn Instagram-tilin, jolla aion julkaista piirroksiani. Nyt kaksi epäonnistunutta yritystä takana, ennätyksenä julkaisu Simpsonien Moesta joka keräsi 17 tykkäystä. Olenkin siitä aika ylpeä.
  • etsin maalausvehkeeni ja haen kaupasta muutamia canvaksia, koska ”ai jumantsuikka ois kiva kun keittiön ruokapöydän yllä ois itsetehty upea öljyvärimaalaus”, joka sitten vieraiden kehuessa vähän kursaillen myönnetään omaksi rakkauslapseksi. Rumia, puolivalmiita, tyylisuuntaansa hakevia kankaanpaloja taitaa olla kymmeniä.
  • hankin aikoinani myös ompelukoneen, puikot, lankaa ja virkkauskoukun. Varastossa lankoja ja kankaanpaloja vuodesta 2009, päälle ratkennut farkkuhame ja yhdet puolivalmiit vauvan lapaset.
  • menneisyydestäni löytyy myös, yllätysyllätys, yrityksen tasolle jääneet satukirja, itsetehty sohvapöytä, valaisin ja varmasti haasteellisin, ympäristöystävällinen auto. Jep.
  • ja sitten nämä blogit. Jotten pilaa tunnelmaa, en edes kerro monesko tämä on.

Jotain tästä kehumastani mielikuvituksestani kertoo blogini otsikko Sopii kuin kenkä päähän, jonka innoituksena toimi Lilyn blogiportaalin ensin pyytämä nimimerkki.Vai nimimerkki mietin, ja ensimmäisenä mieleeni juolahti viime aikoina puheissa ollut veljenpojan innostus lintuja kohtaan. Itsehän en ole koskaan ollut kiinnostunut linnuista, vähän jopa vihaan niitä lentäviä paskan tuottajia. Linnuilla on todella terävä ja kova nokka jolla ne voisivat tökätä meistä jokaisen sokeaksi sekunnin sadasosassa näin halutessaan. Niiden pesissä asuu lintukirppuja ja turkiskuoriaisia, joista sisälläni asuva 7v. tyttö sanoo ”IIIIIIIIIIIIIIIIIIK”. Toki linnut myös levittää tauteja, LINTUinfluenssa tiedäthän. Mutta palatakseni blogini nimeen, Johanneksen innoittamana kirjoitin Googlen hakuun ”hassuin lintu”. http://www.tunturisusi.com/lintuennatyksia/ osasi auttaa minua missiossani ja kertoi, että erikoisimman näköinen lintu on Kenkänokka. ”Sen suhteettoman suuri nokka muistuttaa puukenkää. Nokka painaakin niin paljon, että lintu pitää päätään usein rintaansa vasten tuettuna.” Tämä nimimerkkihän sopii naiselle jonka pää on ylitsevuotavan täynnä ajatuksia kuin kenkä päähän! Lisäksi eteisessäni taitaa olla 40 paria kenkiä,tosin ikävä kyllä nenäni ei ole keskivertoa suurempi.

Copyright © Nathan Rupert

Puheenaiheet Mieli Ajattelin tänään Höpsöä