Mies tuo ja mies vie

Usein parisuhteen jälkimainingeissa päätyy laskemaan suhteen plussia ja miinuksia jonkinlaisena selviytymismekanismina. Kokemusten ja muistojen lisäksi plussaa ja miinusta saavat asiat ja ilmiöt, joiden parin on toisen kautta löytänyt sekä tietysti myös valtaisa helpotus, kun jotain itseä ärsyttävää asiaa ei enää tarvitse koskaan tehdä tai sietää.

Jos mietin omia parisuhteitani, huomaan miesten tuoneen elämääni ainakin paljon musiikkia. Olen itse aika laiska  etsimään uusia bändejä tai edes löytämään vanhoja klassikoita. Parhaimmillaan joskus on käynyt niin, että musiikki, jota parisuhteen aikana olen vihannut, on eron jälkeen irrottuaan assosiaatioyhteydestään mieheen yhtäkkiä alkanut miellyttää korvaa.

Toisaalta moni harrastus on saattanut jäädä vähemmälle eron jälkeen. Välillä asiaan on liittynyt kipeitä muistoja yhteisistä hetkistä tai sitten ihan silkkaa raivoa: aina se jätti mut yksin ja painui kavereiden kanssa treeneihin/bileisiin/reissuun/minnevaan! Samaan sarjaan putoavat myös monet tv-sarjat, joita toisen kanssa on katsonut yhdessä. Eihän sitä osaa yksinään sohvassa nauraa, vaan pitää ensin löytää joku toinen kaveri, jonka kanssa hauskuuden jakaa.

Summa summarum miehet ovat kuitenkin tuoneet enemmän kuin vieneet. Luen erilaisia kirjoja, olen kiinnostunut kulttuureista ja tiedän turhaa nippelitietoa paljon enemmän kuin ennen seurusteluja. Spotify soittelee biisejä, joita en itse olisi varmaan koskaan osannut etsiä ja tunnen ilmiöitä, jotka muuten olisivat jääneet aivan vieraiksi.

Millaisia asioita te olette saaneet parisuhteista? Onko mies tai nainen joskus pilannut jotain lähtemättömästi? Kertokaa 🙂