Haaste: Kerro uskomattomin rakkaustarinasi

Minun on ajoittain vaikea uskoa rakkauteen. Se ei varmaan tule yllätyksenä tämän palstan lukijoille. Olen kuitenkin viimeisten kuukausien aikana saanut kuulla niin uskomattomia rakkaustarinoita, että olen palanut halusta kirjoittaa niitä tänne. Kaiken tämän negatiivisen vatvomiseni vastapainoksi. En kuitenkaan voi jakaa toisten tarinoita ilman heidän lupaansa, enkä halua paljastaa omaa henkilöllisyyttäni lupaa kysyessäni.

Tästä syystä heitänkin haasteen teille lukijoille. Kertokaa uskomattomin rakkaustarinanne ja luokaa minuun lisää uskoa rakkauteen! 🙂

Minä voin puolestani kertoa eräästä kohtaamisestani vuosia sitten. Tapasin miehen ollessani matkalla Kreikassa. Juttu luisti heti, ja tunsin uskomatonta vetovoimaa kyseistä miestä kohtaan. Hän erottui edukseen kaikkien niiden muiden miesten seasta, joita sai hätistellä kimpusta. Kyllä, Kreikka on suomalaiselle naiselle hyvä itsetunnon kohotuksen maa!

Vietimme monta iltaa yhdessä, ja hän lupasi minulle ruusutarhan ja ties mitä, jos jäisin hänen luokseen. Tottakai se kaikki oli pelkkää puhetta, mutta se tuntui siinä tilanteessa hyvältä. Minä seurustelin Suomessa, enkä voinut tehdä miehen kanssa mitään. Viimeisenä iltana olin kuitenkin niin rohkea, että pussasin poikaa.

Voisi kuvitella, että juttu jäi siihen. Tavallaan se jäikin, mutta vielä vuosien jälkeen olemme hyvin satunnaisesti vaihtaneet sanoja internetin välityksellä. Aina olemme kaivanneet takaisin siihen helteiseen viikkoon samalla saarella. Olen varma, että jos vielä joskus kohtaisimme molemmat vapaina, heittäytyisin hänen syliinsä välittömästi.

Koska tapaamisemme ei ole todennäköistä, voin muistella tätä ihmistä lämmöllä vuosien ja rajojen takaa. Jos sielunkumppaneita on olemassa, niin olen varma, että hän on yksi minun sielunkumppaneistani. Jos hän esimerkiksi joskus yllättäen ilmoittaisi tulevansa Suomeen, ottaisin hänet vastaan välittömästi. Joitain ihmisiä kohtaan tuntee suurempaa yhteenkuuluvuudentunnetta kuin toisia kohtaan.