Miten mieheltä heruu?

Pohdiskelin ääneen mitä juttuja tässä nyt kannattaisi jakaa, kun on niin kiireistä töiden takia ettei ehdi toilailla ja aiheuttaa itse keskustelunaiheita.. ja nousi esiin Neiti Y:n idea: miten mieheltä heruu? Ja onhan tää kysymys aika mielenkiintoinen, pakko myöntää. Tosin jos minulta sitä kysytään, en tietenkään vastaa koko ihmiskunnan uroskannan puolesta, en edes oman tuttavapiirini mielipidettä. On pakko kysyä juuri minulta, että miten minulta heruu, ja koska en lähde helposti mistään baarista kenenkään matkaan ellen tunne tätä etukäteen, on kysymys esitettävä toisin: Miten kiinnostun?

Pari asiaa on laitettava heti mieleen: mies ei välttämättä kiinnostu juuri niin kuin haluaisit. Jos haluat yhden illan juttua ja hän vasta kahvinjuontia seuraavana iltana, touch luck. Sama pätee toisinpäin. Myös sinusta riippumattomat olosuhteet, elämäntilanteet ja ihan vain silkka paska päivä voi pilata kaikki tsänssit mihinkään suuntaan. Itse tuskailen juuri sitä, milloin uskaltautuisin takaisin kehiin hankalan edellisen suhteen jälkeen. Tiedän jo tasan tarkkaan kenet aion kysyä ulos kun on sen aika. Joskus ei vain yksinkertaisesti ole lähestyttävä fiilis, ja jos nyt tulisit minulle puhumaan baarissa, sinä elämäni nainen, en välttämättä tajuaisi lähteä matkaan. 

Mutta kiinnostavat naiset jäävät aina mieleen, vaikkeivat lähtisikään matkaan. Varsinkin kiinnostavat, mukavat ja itsevarmat naiset. Silloin, kun ensitapaamisen jälkeen joku jää mieleen sinnikkäästi, noustaan juoksuhaudasta ja pelastetaan tilanne tekemällä jotain todella tyhmää, kuten pyydetään toinen leffaan tai johonkin vähemmän stereotypiseen häppeningiin, mitä tahansa, koska vaikka mies olisikin hidas niin hän ei välttämättä ole tyhmä.

Mainitsen itsevarmuuden tässä todella tärkeänä ominaisuutena. Enkä nyt puhu siitä, että jos koet itsevarmuuden mainitsemisen ”edellytyksenä” jo ahdistavaksi, olisit jo jotenkin väärällä aaltopituudella ja menetettänyt mahdollisuutesi. Itsevarmuus tarkoittaa niin monia erilaisia asioita. Jos olet keikalla nauttimassa musiikista ja näen sinusta päältäpäin, että sinä nautit musiikista, yksin tai kaveripiirissä, suoraan räjähtäneenä töistä tulleena tai sitten viimeisen päälle pyntättynä, koen että olet itse varmuus. Tiedät mitä haluat ja osaat nauttia siitä. Se huokuu sinusta päältäpäin. Et pohdi sitä miltä näytät, tai miltäköhän tä mun sheikkaaminen näyttää. Ihan sama – ei sellaisten kysymysten pohtiminen ole tärkeää kun olet nauttimassa siitä että olet vapaalla. Niin kauan kuin sä nautit olostasi ja se näkyy susta, sä olet itsevarma tapaus, ja sä olet viehättävä ihminen. Ja vaikka luuliskin, niin se itsevarmuus ei pelota miestä pois, vaan vetoaa hänen omaan itsevarmuutensa ja tuo hänet luoksesi. Tai – mikäli käy päinvastoin, ja hän sen takia pelästyy, niin hän ei vain ole arvoisesi. Anti olla hänen kanssaan.

Muistathan myös tuoda oikea itsesi samantien esille – totea persoonasi minulle. Ääneen. Tarkoitan tällä nyt sitä, että joillekin ei vain sellainen haastattelumainen treffimentaliteetti sovi. Mitäsäteetmissäsäopiskeletonkotääsunlempibändiootkosinkku? Ei ei ei. Ihminen on parhaimmillaan, kun hän voi keskustella asioista joista hän pitää, jotka saavat hänet rentoutumaan ja tuntemaan hänen olonsa kotoisaksi. Silloin irtoaa parhaat vitsit, hauskimmat huomiot arjesta ja unelmista, herää sen pinttyneen arki-minä-kuoren alta se oikea ihminen johon meidän kaikkien on syytä ihastua jollain tasolla. Älä ole vaitonainen niistä asioista, jotka merkitsevät sinulle paljon, vaan jaa ne samantien. Älä odota, että mies lypsää sinulta näitä tietoja, vaikka tietenkään mies, joka ei kysy sinulta itsestäsi mitään, ei voi oletuksena olla mikään kauhean inspiroiva kaveri. Kun tuot itsesi esiin, ja huomaatkin että kemianne eivät vain kohtaa.. no harm done! Sä et ole ainakaan mitään menettänyt, korkeintaan parantanut mahdollisuuksiasi osua seuraavalla kerralla paremmin kun yksi tyhjä arpa on raaputettu pois tieltä. Kiinnostava ihminen on sellainen, joka tietää mitä haluaa ja vaatii seuralaiseltaan sen, että tämä on myös kiinnostunut. Vähintään omista intohimoistaan, mieluiten myös niistä sen toisen.

Tietenkin tällä tavalla vältetään myös suurin osa sellaisista tapaamisista, joiden päätteeksi harrastetaan ”vain” seksiä ja hyvä näin, koska loppupeleissä ei vain olisi pidemmän päälle synkannut. Dammit! Toisaalta minä en ainakaan niitä hae, joten se ei ole minulta mitenkään pois.. tai no. Tästäkin voidaan muuten keskustella.

Moni yllättävistä jälkikäteen kyynistäneistä ihmissuhdeviritelmistä on muuten päättynyt mulla sen tajuamiseen, että eihän tässä oikeasti ollut mitään pointtia. Osasinko kysyä oikeat kysymykset? Opinko tuntemaan oikean ihmisen? Oliko meillä lopulta mitään annettavaa toisillemme? Vaikka muistaisi itse kysyä niitä oikeita juttuja, toinen ei välttämättä koskaan samaa tee, ja siinä kohtaa tajuaa, että aaltopituus ei ole sama. Kannattaa samantien ajaa keskustelua suinpäin suhteeseen tai rotkoon, selvittääkseen mitä toinen oikeasti elämältään haluaa. Siinä samalla oppii myös todella paljon itsestään, joka kerta kun käy saman läpi ”ihan vaivihkaa” jonkun uuden ihmisen kanssa! Elämä on täynnä mahdollisuuksia, ja ne on tehty kaikki käytettäviksi! Ja jos sä haluat esittää niitä kysymyksiä, niin haasta toinen. Kyllä sä tiedät sitten Facebook-profiilista jälkikäteen etsiä mun lempibändit. 

Kysy multa miksi mä vaikutan hiukan väsyneeltä (koska olet tarkkailut minua ja olet sympaattinen ja kiinnostunut ihminen), mitä mieltä mä olen tämän baarin väestä (jotta osaat päätellä millaisesta seurasta ja iltojenvietosta oikeasti pidän), tai mitä mieltä mä olen susta (koska mä todellakin haluan kysyä sulta seuraavaksi sen saman, koska sä herätät mussa kiinnostusta). Voin muuten sanoa, että tämmöisiä juttuja kuulee äärimmäisen harvoin baarissa, kotibileissä, tai missään. Ihmettelen että miksi. Ne tytöt, jotka ensisilmäyksellä ja ensimmäisestä lauseesta alkaen saavat minut pohtimaan tällaisia asioita ja rikkomaan kuvitteellisia piikkiaitoja, ovat niitä, joiden seurassa unohdan miten olla se jännä, kiinnostava ja mukava tyyppi, koska hyvässä seurassa sitä on aina myös itse parhaimmillaan, ja kaikkia noita asioita ihan huomaamattaan. Paras itsensä.

Hymyile paljon. Musta se on mukavaa, ja saa mut viihtymään sun seurassa. En osaa sen enempää eritellä mitään ”mukavuuden” määritelmää. Se vain sitten on niitä henkimaailman juttuja ja astrologien hössötyksiä. Joskus sen vain tietää, tai vähintäänkin uskoo että tämän kanssa saatan taas oppia uutta. Uusia tapoja viettää jonkun kanssa aikaa, uusia tapoja nauttia elämästä. Monimutkaisia juttuja tällaiset ehkä, kun liikaa ajattelee, mutta hymyily ei ole hankala asia ollenkaan. Mikään asia ei sulata miestä kuin aidosti hymyilevä, kaunis tyttö. Mm! -x