Nyt kun lapsellamme on todettu atooppinen ihottuma, olen tietysti miettinyt, olisiko sitä voinut jotenkin ennalta estää. Atopia tuli meille siinä mielessä yllätyksenä, että kummallakaan meistä vanhemmista ei ole atooppista ihottumaa eikä allergioita (itselläni on ollut kymmenen vuoden ajan joinain keväinä oireileva koivuallergia, mutta se on niin lievä, etten yleensä käytä siihen edes lääkkeitä). Joidenkin lähteiden mukaan esimerkiksi maitohappobakteerien ja omega-3-rasvahappojen syöminen raskausaikana vähentää lapsen allergioita. No, minä en raskaana ollessani osannut edes pelätä lapsen allergioita, mutta söin kyllä maitohappobakteereja ja hyviä rasvoja. Lisäksi lapsen imettäminen ensimmäisten 6 kuukauden ajan pitäisi vähentää allergioita ja meidän lapsemmehan saa edelleenkin 8 kuukauden iässä rintamaitoa. Silti lapsi sai atopian. Mistä kummasta se tuli? Kai meillä kävi vain huono tuuri?

Ja kaipa tämä pohdinta on vain kaikesta mahdollisesta itseään syyllistävän äidin tolkutusta itselleen, että olen ainakin yrittänyt tehdä kaikkeni estääkseni tätä… Tänään, kun pikkuisen iho näyttää jo paremmalta kuin alkuviikosta, tuntuu taas, että onhan niitä pahempiakin sairauksia maailmassa ja kyllä tästä selvitään, kun nyt vain ahkerasti jaksetaan ihoa hoitaa. (Sitten, kun iho taas ”räjähtää”, niin varmaan tuntuu, että maailmanloppu tulee.)

Allergia- ja astmaliiton mukaan 15-20 prosentilla suomalaisista on atooppinen iho jossain vaiheessa elämäänsä. Muistan lukeneeni jostain opaslehtisestä, että alle 1-vuotiaana atooppisen ihottuman saaneista lapsista suurin osa paranee kouluikään mennessä. Ei tämä rasvailu siis välttämättä loppuelämää kestä – vaikka voihan niinkin toki käydä.

Atooppinen ihottuma voi johtua esimerkiksi ruoka-aineallergiasta. Hesari uutisoi aiemmin tällä viikolla, että allergiat yleistyvät koko ajan eikä syytä tiedetä. HS:n mukaan ”mitä nuoremmasta sukupolvesta on kyse, sitä suurempi osa ikäluokasta sairastaa allergiaa”. Jutussa kerrotaan, että yksi syy saattaa olla liiaksi parantunut hygienia. Jutussa haastatellun tutkijan mukaan maatiloilla varttuneet lapset välttyvät muita useammin allergioilta. Me lapsen vanhemmat olemme kasvaneet maalla, lapsen isä maatilalla, joten ehkä olemmekin lapsuudessamme saaneet sopivasti bakteereja ja siksi välttyneet pahemmilta yliherkkyyksiltä? Nyt kuitenkin olemme jo vuosikaudet asuneet kaupungissa. Jaa, pitäisköhän muuttaa takaisin maalle? Vähintäänkin ipana pitää heittää perunapeltoon möyrimään mummulareissuilla.

Kaipa se tekisi itsellekin hyvää vähän saada multaa kynsien alle. Lapsena sentään tuli leikin ojanpientareilla, tein pihatöitä ja kävin marjametsässä. Ehkä me voisimme koko perheen voimin alkaa retkeillä luonnossa enemmän.

Voipa siinä olla perääkin, että luonnosta vieraantuminen saa meidät ihmiset herkistymään eri aineille. Mutta kuinkahan esimerkiksi saasteet ja erilaiset teollisuuden kemikaalit yhteisvaikutuksineen vaikuttavat? Niitä on ympäristössämme jo sen verran paljon, että niiden välttäminen alkaa olla mahdotonta vaikka muuttaisi erämaahan.