Neuvolassa

Parisen viikkoa ennen kolmatta EEG:tä ja sen tuloksia kävimme pitkästä aikaa neuvolassa. Kävimme ensin terveydenhoitajan vastaanotolla. TAYSista oli lähetetty neuvolaan Dinoa koskevat lausunnot kaikesta siihen mennessä tapahtuneista. Dinon oma terveydenhoitajan kanssa kävimme läpi perinteiset neuvolatarkastukset ja lisäksi myös sairauden sen hetkisen tilanteen ja TAYSin kanssa sovitut jatkosuunnitelmat läpi. Hän pahoitteli useaan otteeseen, että viime kerralla, kun kerroin kohtauksesta sitä ei otettu vakavasti ja ettei minun äidinvaistooni luotettu ja kehoitettiin tilaamaan aika yksityislääkärille mikäli olisin huolissani.

Ymmärrän kyllä, että esikoislapsen kohdalla helposti ajatellaan, että vanhemmat ja etenkin äidit huolestuvat kaikenlaisista asioista ja tilanteista, jotka lopulta osoittautuvat täysin normaaleiksi kehitykseen tai tiettyyn vaiheeseen kuuluvaksi. En kuitenkaan kokenut, että terveydenhoitajan olisi pitänyt silloin nähdä tilanteen vakavuus, koska kyseessä on niin harvinainen sairaus.  Sovimme lopuksi yhdestä ylimääräisestä neuvolakäynnistä.

Terveydenhoitajan jälkeen tapasimme lääkärin. Lääkäri oli omalääkärin sijainen, eikä ollut tuttu aiemmilta kerroilta eikä todennäköisesti kyseinen lääkäri tulisi olemaan myöhemminkään meidän kanssa tekemisissä. Hän kysyi tapaamisen alkuun ”Miten menee?” Jokin tilanteessa ärsytti minua ja vastasin aivan liian kärkevästi ”Oletko lukenut Dinon tiedot, mitä jo tiedät? Että aloitetaanko ihan alusta asti vai puhutaanko ihan vain tästä hetkestä?” Olin väsynyt käymään läpi koko tarinaa ihmisen kanssa, vaikka lääkäri olikin, joka oli vain yhden kerran tuttavuus.

Tulimme kuitenkin kehnon alun jälkeen hieman paremmin juttuun. Lääkäri tarkasti Dinon motorisen kehityksen tilan ja heijasteet. Dinon kehitys oli jäljessä ikäisiään kuten arvata saattoikin. Tämän vuoksi Dino sai lähetteen fysioterapeutille. Lisäksi lääkäri halusi määrätä meille vielä yhden ylimääräisen neuvolalääkäriajan.

Ihmettelimme miehen kanssa neuvolan innokkuutta ylimääräiseen lääkärin tapaamiseen, sillä Dino oli TAYSin Lastenneurologisen poliklinikan lääkärien seurannassa. En tiedä ajatuksessa mitään perää, mutta se tuntui kuin meitä hyviteltäisiin ettei neuvolassa alunperin reagoitu kohtauksiin.