Tätä käyntiä edeltävästä käynnistä fysioterapeutin pakeilla oli ehtinyt vierähtää parisen kuukautta, pidettiin kesätauko. Tauon aikana Dino oli oppinut kävelemään ja arvelin sen vuoksi tämän käynnin jäävän viimeiseksi, sillä tapaamisia oli sovittu jatkettavan kunnes Dino oppii kävelemään.

Dino on osoittanut fysioterapeutille kaikkien käyntien ajan systemaattista jääräpäisyyttä. Hän ei ole suostunut tekemään mitään mitä häneltä on pyydetty tai mitä koitetettu ohjata tekemään. Välillä olenkin joutunut vakuuttelemaan fysioterapeutille, että kyllä hän sen osaa muttei nyt vaan tahdo täällä näyttää taitojaan. 

Tällä kerralla Dino oli kuitenkin täysillä mukana hommassa. Kävely oli tässä vaiheessa jo syrjäyttänyt polvikävelyn, joten viimein fysioterapeuttikin pääsi todistamaan sen omin silmin ja oli kehitykseen varsin tyytyväinen. Leikkitaidot hän arvioi Dinolla olevan kutakuinkin ikäluokan tasoa, sorminäppäryydestä ja hienomotorista taidoista Dino sai erityiskehuja. 

Ja näppäräsorminen Dino onkin. Hän jaksaa näpertää ja yhdistellä leluja toisiinsa kuten vaikka sujauttaa peräkärryn auton perään. Vaikka Dinon motorinen kehitys on ollut hidasta ja kaikki siihen liittyvät uudet taidot ovat tulleet viiveellä, niin hienomotorista näppäryyttä se ei ole koskenut, siinä hän on edistynyt kokoajan hienosti.

Fysioterapeutin käynti oli kuten arvelinkin viimeinen, koska tavoite oli saavutettu ja Dino kävelee. Jatkosta sovimme, että otamme yhteyttä mikäli Dino ei ole oppinut hyppäämään tasajalkaa ennen kuin on kaksi ja puolivuotias. 

Tähän voin jo nyt sanoa, että emme tule sen vuoksi tapaamaan. Dino on jo muutaman päivän ajan opetellut hyppimistä ja on opettelusta aivan innoissaan.