Uusi EEG-tutkimus

ACTH-hoitoa oli tässä vaiheessa takana jo lähes kaksi viikkoa. Tänään Dino saisi toiseksi viimeisen pistoksen ja hänestä otettaisiin uusi EEG-tutkimus, jonka tuloksista nähtäisiin onko hoito tehonnut ja infantiilispasmioireyhtymän aivosähköhäiriöt poistuneet. Aamu starttasi hitaasti käyntiin taas kerran huonosti nukutun yön jälkeen ja lähdimme sairaalaan hieman liian myöhään ja siitähän alkoikin myöhästymisten vyöry.

Ennen EEG:tä piti mennä laboratorioon antamaan verinäytteet. Ajattelin, että kyllä siitä selvitään nopeasti, kertaakaan aiemmin ei ole ollut isompaa jonoa. Tietysti kun on kiire, tällä kertaa siellä oli kunnon jono ja se tuntui matelevan. Soitin lasten neurologiselle osastolle vielä jonottaessamme, sillä hoitajan oli tarkoitus saattaa meidät paikkaan, jossa Dinon EEG-tutkimus tehtäisiin. Hoitaja tuli odottamaan meidän kanssamme laboratoriolle. Tuli meidän vuoromme ja juuri tällä kertaa verinäytteiden otto oli erityisen hankalaa. Verisuonia etsittiin Dinon käsivarresta noin parikymmentä minuuttia tuloksetta. Hoitaja ja laboratorion näytteenottaja sopivat, että lääkäri ottaisi näytteet EEG:n jälkeen osastolla.

Tämän jälkeen lähdimme vauhdilla EEG-tutkimukseen. Tutkimuksessa olisi hyvä, jos tutkittava nukkuisi mutta epäonnistuneen laboratoriokäynnin jälkeen Dino oli vihainen kuin pieni ampiainen eikä nukkumisesta ollut tietoakaan. Päänahan hiertäminen antureiden kohdalta sai hänet entistä kiukkuisemmaksi ja tuntui ettei ollut mahdollista saada häntä edes rauhoittumaan. Yritimme miehen kanssa kaikki mahdolliset keinot rauhoittaa, siinä kuitenkaan kovin hyvin onnistumatta. Lähes koko reilun puolituntisen ajan Dino itki ja raivosi. Mukaan onneksi mahtui lyhyt pätkä, jolloin hän ei itkenyt. Se oli hoitajan mukaan tutkimuksen kannalta riittävän pituinen.

Heti, kun anturilakki ja piuhat oli poistettu Dinon päästä, hän rauhoittui ja väläytti jopa hoidon aikana niin harvinaiseksi käyneen hymyn. Hän näytti selkeästi mitä mieltä oli toimenpiteestä. Dino on koko hoidon ajan ollut sinnikäs ja välillä pelkkää tulta ja tappuraa. Olin ylpeä pienestä kullanmurustamme, joka oli selkeästi taistelijaluonne eikä anna periksi helpolla.

Jatkoimme tutkimuksesta matkaamme lasten neurologiselle osastolle verinäytteiden uusintaottoon sekä odottelemaan lääkärin tapaamista, jossa kuulisimme EEG:n tulokset. Tiedossa oli jännittynyttä odottelua.