24/7 Ameriikalle kiitos

Voi kurjuuksien kurjuus. Reissun NYC osuus meni ihan viimeiseen päivään asti mahtavasti, kunnes herra jalkapalloilijalle iski joku hurja pöpötauti. Yön se oksensi siis kivasti hotelliin posliinipönttöön ja nyt makaa jossain ihan eri maailmoissa kuumehoureissaan. Voi kurjuuksien kurjuus.

Luojan kiitos ihan kulman takaa löytyi apteekki missä oli kymmeniä hyllymetrejä maha- ja kuumelääkkeitä eri mauissa ja väreissä. Mehujäitä ja mahabakteerilääkkeitäkin. Jos ei näillä pöpöt lähde ni ei sitten millään. Aamupalalta palatessani täällä ainakin veteli tyytyväisenä sikeitä hotellin kissa ja yksi potilas. 

Tänään oisi meiän vika päivä täällä ja suunnitelmissa oli kaikkea lauantaikivaa kun kelitkin vihdoin kelpaa ulkona tarpoiluun ja möllöttelyyn.

Mutta semmosta se on välillä. Eli tämä päivää menee kipeää paijatessa ja miettiessä että miten ihmeessä selvitään koko päivä ennen puoliltaöin lähtevää Puerto Ricon lentoa kahen rinkan ja yhden kipeän ihmisen kanssa. Voi pojat. Toivottavasti huominen synttäripäivä menis jo vähän paremmissa merkeissä eikä tauti löytäisi minua.