Odotusta ja omenapirtelyä sängynpohjalta

Flunssaksihan se kotiinpaluun ilo kuitenkin muuttui. Tänään oon siis kuluttanut netflixiä ja Elisa Viihdettä sohvan pohjalta. Jotenkin kipeenä lämmin ruoka ei yleensä maistu, eli kaikki kylmä ja helposti kurkusta soljuva on kivaa. Kuten tämä pakkaspäivän omenapirtelö.

Kipitin päivällä postiluukulle ja voi että siellä oli kaunista! Ihan talvista. Jos nyt jo vielä ennen joulua sataa lumet maahan niin väittäisin että tänä syksynä on päästy kyllä helpolla. Aika vähän sateita ja sydäntäsärkevää pimeyttä minusta. Tai sitten en oo vaa nähny sitä sieltä toimistorotan kubiikkelistani. Niin tai näin, aika kivaa. 

Meiän reissukin lähestyy ihan hurjaa vauhtia. Enää alle neljä viikkoa. Parasta on se että melkeinpä kaikki reissujärkkäilyt on tehty. Lukuunottamatta surffikoulun varausta. Siitä oon muuten hurjan innoissani! Ja New Yorkista kyllä myös. En oo koskaan ollu siellä, mutta luulen että tykkään siitä. Se on niin hurjan iso paikka ettei siellä oo mitään pakottavaa ressiä nähdä just ne kaikki tietyt paikat, vaan voi ehkä ihan hyvällä omalla tunnolla haahuilla ympäriinsä kahvilasta toiseen. Ja kun hra jalkapalloilija sattuu olemaan vielä mieheksi poikkeuksellisen kaupoissa viihtyvä sorttia niin reissuun pitänee lähteä matkalaukut tyhjinä. Ja tulla takaisin varmaan sitten tili tyhjänä. 

Jos teillä siellä on jotain kivoja jouluvinkkejä New Yorkiin niin kuulen hurjan mielelläni!