Muutama päivä sitten havahduin siihen, kuinka vähän kummitustalossamme oltiin viime talven aikana ulkona. Talvi ei ollut mitenkään erityisen hankala, mutta koin silti läpitunkevan pimeyden ja jäätävän viiman äärimmäisen ahdistavaksi. En pidä hiihtämisestä, luistelusta tai laskettelusta. Harmittelen tasaisin väliajoin sitä, miten harmillista on, että tässä maassa ei käytännössä voi surffata aallonharjalla.Kaksi karvaista perheenjäsentämme pitävät huolen siitä, […]

Kasvikasvatusprojektista johtuen tarvitsemme pihalle ehkä muutakin kuin pari istutuslaatikkoa seinustalle – esimerkiksi kasvimaan. Oma mielikuvani kasvimaista on aina ollut melkoisen ankea: muutama porkkana, perunoita, lipstikkapensas ja hirvittävän paljon kitkemistä. Sitten näin viime syksynä Lontoon Kew Gardensissa tämän. Okei, tuo kasvihuone on ihan kiva, mutta katsokaapas noita kukkavihannesistutuksia!  Sain paremmalta puoliskoltani luvan toteuttaa saman pienoiskoossa tuossa […]

Pääsiäinen toi kevään, auringon ja kukkivat pajut. Se laittoi meidät pihahommiin, kuokkimaan kasvimaata ja karkaamaan maalle pariksi päiväksi. Se sai kanat ja omistajansa villiintymään. Tai ainakin ottamaan itsestään hölmöjä kuvia. Se sai myös nuotioon tulen. Meillä on aina ollut pääsiäisenä kokko, jonka tehtävänä on ollut karkoittaa trullit Kyöpelinvuorelle ja paahtaa vaahtokarkit makeiksi. En tiedä mistä […]

En aina ihan ymmärrä logiikkaa kasvien nimien takana (tosin ihan ensiksi täytyy kehua: olen tosi ylpeä siitä, että tämä pieni ruusu on ainakin toistaiseksi selvinnyt hengissä viime talvesta!) Silti: mikähän tässä kuvan vasemmassa reunassa näkyvässä, tikkua muistuttavassa Heidi Klumissa muistuttaa Heidi Klumia? Kummatkin ovat toki melko kapeita tyyppejä, en käy kiistämään. Muu yhdennäköisyys vaatii jo […]

Meillä on kotona käynnissä eräänlainen tosielämän haaste. Tarkoituksena on, että pystyisimme tulevan kesän aikana kasvattamaan mahdollisimman suuren osan ruuastamme itse – tietysti niin, että sitä ruokaa jäisi ainakin jonkin verran talveksikin (taustaksi: saimme traumat jouluähkystä ja siitä, miten paljon ruokaa heitämme menemään). Piha ei ole mitenkään jättimäinen, mutta kyllä siihen pari pientä kasvimaata vielä mahtuu. Olisi […]

Okei, en olisi ikinä ajatellut, että kasvihuoneen hankkimisesta voi saada itselleen pakkomielteen. Syitä on kaksi: A) Meidän pihalle ei oikeastaan mahdu kasvihuonetta. Tai mahtuu, jos sen laittaa keskelle pihaa, eikä pihalla mahdu enää kävelemään.B) En ole koskaan pitänyt kasvihuoneita kovin kauniina tai tarpeellisina. Paitsi sellaisia englantilaisia viktoriaanisen mallisia, jotka eivät todellakaan mahdu meidän pihalle.  Sitten […]

(huom. kuvan kanat liittyvät juttuun vain välillisesti. Ne ovat meillä asuvan Karolinan siskopuolia) Meillä on ollut asunut viisi kanaa viime elokuusta lähtien. Kyseessä eivät suinkaan ole elämäni ensimmäiset kanat, vaan kanakuume hiipi iholle jo varhain. Äitini mukaan olen vajaa parivuotiaana hihkunut, että minusta tulee isona kanapiika. Pihallamme tuolloin asuneilla Hildalla, Helgalla ja Huldalla sekä Helmer-kukolla […]

Penkki: Bauhaus, syreenin ja villiviinin taimet: Plantagen, kivet ja laatat: varastettu toisesta kukkapenkistä, lapsi: itse tehty. Ennen kuin hieman vajaa vuosi sitten muutimme tänne, meillä ei ollut hajuakaan siitä, millaisen pihan haluamme. Kriteereitä taisi olla kolme: – pihan täytyy voida olla aidattavissa– pihalle täytyy mahtua pieni istuskelupaikka– pihalle täytyy mahtua kanala. Piha oli onneksi valmiiksi aidattu, […]

Kompostointi on aika helppoa ja vähäistä, kun ruuantähteistä pitävät huolen viisi pientä kotkottajaa. Meillä asuu neljä mille fleur -merkkistä belgialaista kääpiökanaa sekä yksi risteytysmalli, jonka sukutaulusta löytyy ainakin silkkikana, phoenix sekä jättikochin. Nämä tyypit pitävät huolen siitä, että biojätteen määrä pysyy minimaalisena, kaapissa on aina kanamunia ja lannoitevarasto ei tyhjene koskaan (Kyllä vain, kanojakin on […]

…viemäristä Biltemasta ulos tuli kasvatuslaatikko! Olen ollut vähän kauhuissani, miten kunnianhimoinen kasvinkasvatusprojektini edistyy, kun pihallamme matelee kesäaikaan tuhansia limaisia puutarhurin pahimpia vihollisia, kotiloita. Maailman kauneimpia nämä tuskin ovat, mutta toivon kasvatuslaatikoiden hillitsevän hieman puskissa vaanivien limanuljaskojen kiipeilyhaluja.  Kovin halvaksi tämä harrastus ei kyllä tule. Ajattelin, että säästän, kun kasvatan taimet itse ja säästän lisää, kun […]