(huom. kuvan kanat liittyvät juttuun vain välillisesti. Ne ovat meillä asuvan Karolinan siskopuolia)

Meillä on ollut asunut viisi kanaa viime elokuusta lähtien. Kyseessä eivät suinkaan ole elämäni ensimmäiset kanat, vaan kanakuume hiipi iholle jo varhain. Äitini mukaan olen vajaa parivuotiaana hihkunut, että minusta tulee isona kanapiika. Pihallamme tuolloin asuneilla Hildalla, Helgalla ja Huldalla sekä Helmer-kukolla lienee osuutensa asiaan.

Toiveeni toteutui, kun viime vuonna minusta tuli taas kanapiika. Meille muuttivat Karolina, Ruusunen, Onni, Talvikki ja Chilli (sekä Alli, jonka lyhyt elämä päättyi ilmeisesti oravan hyökkäykseen vain muutaman viikon kuluttua sen kotiutumisesta). Kanoista tuli samalla kaupunkilaisia.

Asumme tiiviissä taajamassa. Meiltä hurauttaa pääkaupungin keskustaan noin puolessa tunnissa. Tiedän kyllä, että tässä kaupungissa asuu muitakin kanoja, mutta ne eivät taida olla kovin yleisiä. Emme ole vielä tavanneet, eikä taida olla kovin muukaan, sen verran hämmentyneen vastaanoton tämä harrastus on saanut. Tässä kysymysten top 5:

Q Häh, onko se sallittua? Saako kaupungissa pitää kanoja?
A Kyllä saa. Säännöt riippuvat kaupungista, meillä riitti, että teimme Eviraan ilmoituksen. Jos kanoja olisi reilusti enemmän, jos myisimme niiden munia tai jos meillä asuisi myös kukko, lupakäytännöt olisivat olleet paljon monimutkaisemmat.

Q Muniiko ne vai ilman sitä kukkoa?
A Kyllä vain. Ikävä biologiantunnin kertaus, mutta kananmuna itsessään on vähän kuin hedelmöittymätön munasolu. Sen syntyyn ei siis tarvita kukkoa. Nämä kyseiset matamit näyttävät pärjäävän varsin mainiosti ilman miesseuraa.

Q Paljonko ne munii?
A Riippuu päivästä. Munimiseen kehitetyt rodut, ns. hybridirodut, munivat jopa munan päivässä. Karolina jättää munan tekemättä joka kolmas päivä, muut joka toinen päivä. Munia ilmestyy yhteensä noin kaksi päivässä, mikä on ihan passelisti meidän kokoiselle perheelle. Kanat tosin pitävät välillä myös taukoa muninnasta. 

Munien lisäksi nämä tyypit toimivat  mitä mainioimpina biojäteastioina, koska ne syövät muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lähes mitä vain. Olen myös kuullut, että jotkut ostavat pihalleen kanankakkaa. Meiltä sitä saa ihan au naturel, eikä muuten haise niin pahalta.

Q Missä ne sitten asuvat?
A Periaatteessa missä vain lämpöeristetyssä tilassa, jossa on riittävästi valoa, ruokaa ja vettä. Meillä kanoilla on oma noin 7 neliömetrin yksiö kellarissa ja ikkuna, joka avataan päivisin aina, kun olemme kotona ja lämpötila on plussan puolella. Ikkunan toisella puolella on katettu noin 8 neliömetrin kokoinen tarha. Lisää tarhatilaa on tulossa, vaikka pärjäävät ne tuossakin.

Q Mitä ne tarvitsevat? Ovatko kanat vaikeita?
A Kanat tarvitsevat sopivan tilan lisäksi ruokaa, puhdasta vettä, orren jossa hengailla, pesiä joihin munia (meillä nämä ovat pahvilaatikoita), kalkkia ja hiekkaa, jossa kuopsutella. Kanoissa on varmasti melkoisia eroja, mutta nämä meillä asuvat tyypit ovat myös äärettömän seurallisia. Viimeksi eilen sain kanan suoraan syliin, kun menin viemään iltaruokia. Isoin vaikeus kanoissa on omasta mielestäni se, ettei niitä – kuin mitään muutakaan lemmikkiä – voi jättää yli vuorokauden mittaiseksi ajaksi keskenään. Kanavahtia tarvitaan siis lomamatkojen ajaksi.

Ja kun kuitenkin kiinnostuitte, netistä löytyy lisätietoa vaikka millä mitalla. Retki kannattaa aloittaa vaikka näistä: Suomen Rotukanayhdistys ja Munanetti. 

Erään päivän munasaalis.