Olin lähdössä loppukesäksi pois. Istuimme kalliolla ja heittelimme pikkukiviä järveen. Puhuimme turhista asioista. Puhuimme asioista, joista olisi pitänyt puhua kauan sitten. Lopuksi hän halasi ja toivotti hyvää matkaa. Eräänä yönä maa järisi heikosti. Minä heräsin, paikalliset tuskin käänsivät kylkeään. Ajattelin: ehkä olisin sittenkin voinut olla sinun. 

Aikaisin aamulla ennen töihinlähtöä talutin hyvin palvelleen vanhan ystävän pitkin lastaussiltaa viimeiselle matkalleen.  Aamu oli kaunis, niin kuin aamut ovat viime päivinä olleet. Kirkas taivas, kasteinen maa. Tallissa oli rauhallista. Kuljetuskopissa silitin tuttua läsipäätä. Hevonen hamusi heinää suuhunsa. Se oli tottunut matkustamaan.  Pitkin päivää mietin: eläinten kanssa jäähyväiset alkavat oikeastaan jo ensitapaamisesta. Toiset kulkevat rinnalla […]

Puhun nyt kuolemasta. Vielä vähän tarkemmin koiranpennun kuolemasta. Eilen tapahtui jotain, mitä kukaan ei osannut edes pelätä: yksi kolmesta koirastamme karkasi maantielle ja juoksi suoraan kuorma-auton alle. Lyhyt elämä loppui. Koiran kannalta oli kai armollista, että se ei varmasti joutunut kärsimään hetkeäkään.  Kannoin sen pienen, ruhjoutuneen ruumiin tienpielestä autoon. Se oli vielä aivan lämmin, kunnes […]

Tapahtui siis eilen: Helsinki, karaoke, lämmin kesäyö. Mansikat tuomiokirkon portailla. Sieltä täältä seuraan liittyvät ihmiset, nouseva humala, no mitä sulle kuuluu nykyään, tutut kulmat, illan myötä tutummaksi piirtyvät kasvot ja hymyt, kyllä vain, meillähän oli joskus hauskaa yhdessä. Pelkäsin silti vähän etukäteen. Entä jos aika ja etäisyys ovat tehneet tehtävänsä? Entä jos en enää näe […]

Tämä tapahtuu perjantaina. Hyppään junaan ja lähden Helsinkiin. Tapaan opiskeluaikojen kavereita: syödään, mennään karaokeen, humallutaan hyvään humalaan, jossa nostalgia on iloista eikä itkuista. Puhutaan sekaisin kaikkia kieliä. Osa on tullut Unkarista saakka, osa vähän lähempää. Yhden kanssa olen ollut sängyssä, toisen kanssa olisin ehkä joskus halunnut. Korjaan: kerran en olisi mitään niin halunnut. Muutamia en […]

Kuinka ihminen rakastuu koiranpentuun? Siis muutenkin kuin sillä alkukantaisella hullaannuttavalla tavalla, jolla rakastutaan jokaiseen kohdalle osuvaan koiranpentuun.  Se ei tapahdu silloin, kun valitset omasi pentujen joukosta, koska kaikkihan ne ovat yhtä ihania.  Se tapahtuu silloin, kun pentu valitsee sinut. Kaikkien paikalla olevien ihmisten joukosta, lajitoverien yli, pyytämättä, rakastaa niin kuin vain koirat osaavat.

Tämä tapahtuu juuri nyt. Juhannuksena ihmiset pakenevat kaupungeista kesämökeille ja festareille, kokoontuvat yhteen sukulaisten ja ystävien kanssa, grillaavat, juovat, saunovat, uivat, riitelevät ja rakastavat. Näinhän sen yleensä ajatellaan menevän. Näin minäkin ajattelen. Mutta mitä tehdä, jos ystäväpiiri on vakiintunut viettämään aikaa merkittävien toistensa kanssa, sisarukset samoin, ja vuodesta toiseen ei huvittaisi olla se pariton kummajainen, […]

Tämä tapahtui joitakin päiviä sitten. Opiskeluaikainen kämppäkaverini tuli käymään. Asuimme neljä vuotta saman katon alla itähelsinkiläisessä lähiössä, ja suuren osan yhteisestä ajasta käytimme hevosista puhumiseen. Sydänsuruista puhuimme myös, ja koulusta ja töistä, politiikasta, kirjoista, joskus myös jääkiekosta (etenkin keväällä 2011), mutta useimmiten puhe kääntyi aina hevosiin. Ne olivat hyviä vuosia siitäkin huolimatta, että molemmilla oli […]

Tämä tapahtui eilen. Sinä et ole mitenkään erityinen, mutta kuuntele tämä, hän avasi keskustelun. Linkin takaa paljastui metallimusiikkia. Tarvitaan joku minua perehtyneempi määrittämään, oliko se death metalia vai black metalia.  Hän halusi kertoa eksistentialismista, lainasi Dostojevskia ja totesi, että ihmisyyden ytimessä on samojen virheiden toistaminen uudelleen ja uudelleen. Ihminen kiertää kehää. Ihminen on vajavainen eikä […]

Tämä tapahtui tänään. Äitini järjesti Tupperware-kutsut, koska ilmeisesti niitä järjestetään vielä armon vuonna 2015. Maaseutu, yhteisön sosiaalinen paine, tekosyy kutsua ihmisiä kylään, jne. Sain ukaasin, että paikalle on syytä ilmaantua. Ilmaannuin paikalle näyttäen ja haisten juuri siltä kuin näyttää ja haisee ihminen, joka on kymmenen minuuttia aiemmin saanut naamalleen lapiollisen tunkiossa palanutta lantaa. (Sanottakoon, että […]