Kuka jaksaa kantaa ruokaostokset kotiin?

Olin tänään ensimmäistä kertaa ruokaostoksilla, koska tajusin, että en voi syödä joka päivä kolmen kuukauden ajan ravintolassa. Tai ehkä katotaan tätä vielä 😉

Osasin odottaa kauppaan mennessä sitä perinteistä amerikkalaista ruokatarjontaa. Tein nyt kuitenkin ostoksia hieman erilaisella ajatuksella kuin mihin normaalilla viikon tai parin lomamatkalla olen tottunut (sipsipussi ja Zero) ja tajusin, miksi autoilukulttuuri kukoistaa tässä maassa.

Eihän kukaan jaksa kantaa ruokaostoksia kävellen kotiin!

Maitopurkki on minimissään 2 litraa, ketsuppi keskimäärin 2 kiloa, voi 1,5 kiloa, mehu 3 litraa, pyykinpesuaine 5 litraa, shampoo litran jne. Kärryssä (tai jollain sporttisella korissa) on jo hyvissä ajoin ennen viimeistä nurkkaa 20 kilon edestä tavaraa kyydissä. Siinä jää burgeriposselta (johon itse ”valitettavasti” kuulun) omput ja zuccinit ostamatta, kun kyseisessä viimeisessä nurkassa on tosiaan vasta ne hedelmät ja vihannekset. 

Tein siis kaksi reissua kauppaan, koska en ole vielä hakenut autoa 😉 No, en valita. Ei lopu heti kesken ja mun ruokailutottomuksiin nähden ruokakaupoissa on erittäin hyvä valikoima parhaita ”raaka-aineita” 😀 Energiaakin pitäisi olla, kun jysäyttää alas parin litran verran energiajuomaa. 

Löytyi kaupasta jotain uuttakin, mitä en ole koskaan nähnyt. Sipsihyllyn alussa, moppien jälkeen, ennen vihanneksia oli passikuvakonetta muistuttava laite, johon voi istua ja mitata itseltään verenpaineen ja body fat indeksin sekä tarkastaaa näön!!!! Kaikki tämä itsepalveluna muutamaa dollaria vastaan. Miten kätevää! Tyyliin – Ostaisinko puoltoista kiloa sipsejä? Nooo, mittaanpa ensin ton body fat indeksin ja päätän sit 😉 Olisin ottanut laitteesta kuvan, mutta koska sitä käytti juuri eräs naishenkilö, en kehdannut. Vaikka en jäänyt viereen odottamaan tuloksia, olisin tiennyt, että jopa täkäläinen Suurin pudottaja -ohjelma olisi ottanut rouvan vastaan.

Näin tällä kertaa. 

Muutama kauppafoto liitteenä. Näitä on varmasti luvassa myöhemmin lisää.

picture-10.jpeg

(Olisin ollut tosi kiinnostunut yhdesä lauantaiolusesta, mutta ei löytynyt sellaista yksikköä.)

picture-11.jpeg

(Olisin kaivannut jotain yhdenhengen talouteen.)

picture-12.jpeg

(Ihana paketti! Koko perhe koossa. Ainoastaan majoneesi pitää ostaa erikseen – gallonan pakkauksessa.)

picture-13.jpeg

(Cup holderit myös Alepaan, kiitos.)

picture-14.jpeg

(Tykkään, mutta tiedän myös, että jos tarjoilisin näitä omissa juhlissa niin viimeisetkin vieraat katoaisivat. Tiedätte ketä olette ;D)

Koti Ruoka ja juoma Matkat

Kun asuntoa ei löydy…

Oon kuullut, että blogissa pitää aina olla listoja. Näin ollen tässä on muutama hyväksi todettu kansainvälinen vinkki siihen, mitä tehdä, kun et millään löydä itsellesi asuntoa uudesta kaupungista ja tilanne on luisumassa raiteiltaan.

1. Rent a car – voit hätätapauksessa myös asua siinä (asumiseen asti en ole vielä päässyt, mutta allekirjoitin vuokrasopimuksen maaliskuun lopulle asti)

2. Get out of town – voit aina lähteä lomalle ja jonnekin sillä autolla on ajettava (varasin juuri 4 päivän reissun Lake Tahoelle laskemaan – tästä varmasti lisää myöhemmin)

3. Go shopping – ostosten tekeminen sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen (ostin pyynnöstä siskon koiralle poronsarvet eläinkaupan joulualeista – kaikki ostokset lasketaan)

4. Get a drink – viini, olunen jne. ovat kaikki paikallaan (olen juonut mm. ensimmäisen lounaan, ensimmäisen illallisen, ensimmäisen ostoksen, auringon jne. kunniaksi)

5. Check TV listings – telkkarista tulee aina jotain hyvää ja katsomisen arvoista, mikä lievittää stressiä (olen tarkistanut mm. Golden Globesien ohjelma-ajan ja pyrkinyt sisäistämään amerikkalaisen tv-tarjonnan nykytilan)

Piis aut.

Hyvinvointi Hyvä olo Matkat Höpsöä