Hirveä kiire ja koko ajan jotain (joskin itse järjestettyä) eli en ole ehtinyt tänne avautumaan. Tässä on siis pikakatsaus viime päivistä.
1. Olin torstaina eli 28.3. Great American Music Hallissa Noise Pop -festareilla kuuntelemassa pääasiassa bändiä nimeltä !!! (chk chk chk), mutta mukaan mahtui myös pari muuta tuttavuutta (White Arrows, Yellow Dogs, the Mallard). Erittäin hyvä ja energinen keikka ja voi pojat mikä meno 😉 Aika hipsteriä ;D
2. Perjantaina suuntasin road tripille. Ajoin yöksi Death Valleyn kupeeseen Ridgecrestiin. Vaikka olin kaupungissa vain yhden yön, ehdin hankkimaan pari uutta tuttavuutta. Mainitsemisen arvoinen näistä kahdesta on ehdottomasti Bill. Bill asui samassa hotellissa ja kysyi lauantaina aamiaisella normaalien tervehdysten jäkeen, että olenko tulossa lenkiltä (!). Vajaa viisikymppinen Bill oli nimittäin lenkkiseuraa vailla. Vastasin, että en valitettavasti tunne aavikkopolkuja enkä ole tullut paikalliseen Quality Inn -hotelliin jäädäkseni, joten lenkkiseura on aika hataralla pohjalla. Bill ymmärsi. Tässä vaiheessa tajusin siirtää katsetta alaspäin Billin hiekanvärisen kauluspaidan rintamukseen, jossa komeilikin nimen lisäksi Metson logo. Ridgecrestin Bill on töissä ”meidän” Metsolla. Kun sitten poistun aamiaisemme jälkeen OMAAN (;D) huoneeseen komeili hotellin pihalla suuren suuri Metson merkein varustettu pick-up. Kehotin Billiä menemään kiireen vilkkaan hommiin, että ei tarvitse viedä Suomeen terveisiä.
3. Lauantaina edellä mainitun aamiaisen jälkeen jatkoin matkaa Death Valleyyn (Yhdysvaltain kuivin, kuumin ja matalin paikka). Aivan mieletön mesta. Suosittelen lämpimästi. Ja lämpimästä puheen ollen – näin talvella vierailu on vielä siedettävää, kun lämpötila on päivällä noin 30 astetta (Celciusta). Kesäisin aavikolla liikkuminen on jo haasteellisempaa. Viime kesän ennätyslämpötila oli ollut 57 astetta – siinä olisi jo Priuskin puhissut. Aurinko porotti suola-aavikolla tämän naisen suomalaista hipiää jo nyt sen verran kuumasti, että tihi oli taattu 😉
4. Death Valleyn jälkeen suunnitelmat olivat hivenen auki, kunnes tajusin, että Death Valleystä ajaa enää vajaat pari tuntia Las Vegasiin. Siispä Prius taas hommiin ja lauantai-illaksi Vegasin tuikkeeseen. Pääsin perille juuri sen verran hyvissä ajoin, että ehdin ostaa lipun Carrie Underwoodin keikalle (lämppärinä Hunter Hayes). Hyvä keikka, mutta sain myös todella paljon hupia amerikkalaisesta kantriyleisöstä. Olin pukeutunut aivan väärin (herrainkengät – say whaaaaat ;D)- multa puuttuivat cowboy-buutsit, napaan asti auki oleva ruutupaita, Wranglerit ja stetsoni. Opin, että buutsit pitää ostaa mielellään hivenen käytettyinä, jotta ne olisivat pehmeät. Sanotaanko vaikka näin – onneksi buutseja ei ollut myynnissä, koska ryhmäpaineeseen helposti taipuvaisena olen melko varma siitä, että kopistelisin SF:n katuja parhaillaan hapsubuutseissa 😉 Keikan jälkeen lauantai-ilta jatkui…
5. Sunnutaina nautin auringosta hotellin uima-altaalla. Yövyin tällä kertaa Ariassa ja voin suositella sitä myös muille matkaajille. Illaksi sain järjestettyä itselleni lipun Celine Dionin -konserttiin, joten sunnuntai päättyi huikeaan musiikkielämykseen Caesarsissa. Celine oli täydellinen. Mamma osui jokaiseen nuottiin, jotka olimme levyiltä oppineet. Konsertti oli loppuunmyyty, kuten aina, ja tunnelma mahtava. Orkesteri, Celine, vesiputoukset, videot, valoshow jne. – I say, money very well spent. Illan kruunasi kotimatka – kävelin konsertista omalle hotellille ja ohitin matkalla Bellagion tanssivat suihkulähteet. Ajattelin, että en viitsi tällä kertaa jäädä odottamaan seuraavaa showta. Ohittaessani allasta kaijuttimista alkoi kuitenkin kuulua musiikkia ja uusi show käynnistyi. Suihkulähteet tanssivat My Heart Will Go On -kipaleen tahtiin 🙂
6. Näin koitti maanantaiaamu. Oli aika jättää Vegas taakse ja suunnata takaisin pohjoiseen. Matkaa Vegasista San Franciscoon on noin 910 kilometriä. Celine täysille ja menoksi. Nyt on maanantai-ilta ja kirjoittelen tätä juttua omasta sängystä. Olen siis päässyt perille. Pistäydyin matkan varrella vielä luennolla, koska opintojen takia täällä ollaan.
Hyvää yötä 🙂 ja huomenta!
