Kyllä kolmevuotias on ihana!

Vauvani täytti jo helmikuussa kolme. Jotenkin perhe-elämä helpottaa kolmen vuoden rajapyykin kohdalla. Ei ole enää vaippapyykkiä tai tuttipulloja.

Meidän kolmevuotias on suloinen, herkkä poika, joka tekee nasevia huomioita maailmasta.

Ostin hetki sitten veljeksille paremmat vesivärit. Sen seurauksena meidän talouden aanelosten kulutus on vähintäänkin kaksinkertaistunut. Enemmistö maalauksista on niin taiteellista, etten enää ymmärrä, mutta joskus osuu mukaan helmiä. Tässä maalaus, jossa on taiteilijan itsensä mukaan hymyjä.

Salaa tykkään niistä huonosti nukkumistani aamuyön tunneista, kun kolmevuotias kömpii unenpöpperössä kainalooni jatkamaan unia. Hän tykkää olla paljon lähellä ja sylissä.

Yksi yhteinen harrastuksemme, jossa saa olla lähellä, on lukeminen. Kolmevuotias on ihanan avarakatseinen kirjallisuuden suhteen ja kaikki käy. Myös postintuomat mainoslehdet ovat hänen mielestään hyvää lukemistoa. Suosikkejaan ovat kodinkonefirmojen mainokset, joita luemme yhdessä: ”Kuivaa pyykin hellävaraisesti ja tehokkaasti alhaisemmassa lämpötilassa. Energiankulutus A++”.

Ihan oikeista, kovakantisista kirjoista hänen lemppareitaan tällä hetkellä ovat Barbababat, isosiskon Tilda-kirjat, Pipsa Possu- ja Ryhmä Hau -kirjat.

Luimme pikkukirjaa, jossa kerrotaan Yrjö-apinan pitävän banaaneista. Kolmevuotias kommentoi välittömästi: ”Äiti, minä en ole yrjönnyt kauppaan. Minä olen yrjönnyt autoon.” Totta, kultaseni, totta.