Exploring Lisboa
Olin kuullut mielipiteitä Lissabonista niin puolesta että vastaan. Paljon. Ihmiset pohjosessa hehkuttavat Portoa kun taas etelässä hehkutetaan Lissabonia ja nämä kaksi Portugalin suurinta kaupunkia sekä kaupunkien paikalliset jalkapallojoukkoeet (yllättävää) kilpailevat paremmuudestaan mutta Lissabon, I’m in love. Vietin kuusi päivää Lissabonissa rakkaan ystäväni kanssa ja päiviin mahtui vaikka ja mitä; on koettu yöelämää kuuluisassa Bairro Altossa (note to myself: älä avaa snapchattia illanvieton yhteydessä äläkä ainakaan laita videoita mystoryyn.anteeksi kaikille jotka nämä näkivät.), ollaan käyty mitä parhaimmissa kahviloissa sekä ravintoloissa (täällä on suhteellisen haastavaa syödä terveellisesti ulkona kun kaikki leivät/leivokset on tehty voilehtitaikinasta), tavattu paljon uusia ihmisiä (taas yksi syy lisää matkustella enemmän kun saa ystäviä ympäri maailmaa), nähty upeita maisemia, historiaa sekä kulttuuria ja käyty surffaamassa! Surffaus oli yks jota odotin ehkä eniten ja täytyy sanoa että aallot rökitti aika huolella. Lohdutukseksi opettajat sanoivat että sinä päivänä oli paljon ristiaallokkoa ja aallot olivat suuret ja haastavat mutta silti!! Muutamia kertoja pääsin ylös onnistuneesti (se fiilis!!!), mutta kyllä siinä turhautuu kun pyörii enemmän veden alla aalloissa kuin niiden päällä. Noh, tästä se lähtee…!
Mutta näin muuten life is good ja sitä rataa ja mitä Emppukin sanoi, myös muhun on alkanut vaikuttaa tä Portugalin elämäntyyli. Ei ressiä, ei kiirettä, kaikki hoituu. Tässä yks päivä kiirehtiessämme metroon saksalaisen ystävämme sanoja lainaten: ”Portugal is affecting my body and mind, that’s the reason I’m walking so slowly.”
Teki kyllä hyvää loma Lissabonissa ja nyt on palattu takaisin Viseuun ja siihen normi arkeen. Tosin mulle iski viimeisenä päivänä Lissabonissa kuume ja heikko olo ja sitä on nyt jatkunut pari päivää. Eilen koitin mennä töihin mutta eihän siitä mitään tullut, nyt siis lepäilty pari päivää sängyssä. Samalla tuntuu niin huvittavalta kun puhuttiin Empun kanssa just että kuinka hyvä et vältyttiin Suomen talvelta ja infuenssaepidemioilta, eiköhän nyt sitten iskenyt kahta kauheammin. Sairastelu yksin ei oo ollenkaan mukavaa ja antaisin mitä vaan jos pääsis nyt äidin hellään huomaan. <3 Nyt kaikki poppakonstit ja inkivääri-hunaja-sitruuna juomat kehiin ja toivotaan että huomenna pääsisin taas töihin.
Terkuin,
RosanneP.