… Toiset menee, toiset saapuu..
Tässä on kulunut hyvä tovi kun viimeeksi kirjoittelin.
Eli ensimmäinen inssi ei saanut meille lasta aikaan, joten uusi yritys ja toivotaan että nappaa. Seuraava yritys oliski sitten huomenissa!Lääkäri on aivan eri kuin ennen, joka jännittää mua vähän. Varmasti asiansa osaava ihminen, jännittää aina uudet ihmiset tämmösten intiimien asioiden yhteydessä.. 😀
Kommenttia tästä projektista on tullu aika värikkäästi, pääasissa onneksi kannustusta ja tsemppiä.
Koko ton ekana inssin jälkeen menkkojen alkamiseen oli vatsakipuja. Ekan viikon pieniä nipistelyjä vuorotellen oikealla ja vasemmalla. Toisella viikolla kovempaa kipua, aivan ku kirppu juoksis puukko kädes. 😀 Pahoinvointia ilmestyi toisella viikolla myös. Ja olin todella herkkä, itkin todella herkästi. Mun lihaksia särki pelkkä vaatteiden pukeminen.Kivut on ollu koko ajan läsnä, mutta meidän harmiksi menkat sit alkoi. Kyllä se harmitti mua aika paljonki että ei onnistunu ekalla kerralla. Odotukset oli kyllä kieltämättä suuret.
Tässä viikko sitten odottamattomasti mun mumma kuoli. Kova paikka mulle, ja sitä surtu tässä nyt viime päivät. Voimat on vähissä, mutta päätettiin että edetään vauvaprojektissa ihan suunnitelmien mukaan. Mun äitikin sanoi; että mumma haluis että jatketaan eikä hänen takiaan pidettäis paussia, jos vaan yhtään tuntuu että jaksaa. Mumma tiesi että yritetään lasta (mumma rakasti lapsia yli kaiken!), äiti oli tuonu mut mummalle kaapista ulos muutaman viikko ennen hänen kuolemaa. Sydän tässä särkyi, kun kuulin mumman päässeen lepoon. Oltiin suuniteltu että mennää hänen luokseen, voisin mennä omana itsenäni ja viedä D:n sinne myös. Mumma olis nähny kuinka hieno nainen mulla on mun rinnalla.Surettaa ne monet asiat mitä en kerenny hänelle sanomaan. Isoimmat asiat mitkä painaa, on juuri tuo että hän ei ehtiny tavata D:tä, eikä saanut tietää, jos meille tulee tyttö lapsi yksi hänen nimistään on mumman nimi. Hautajaisiin täytys mennä parin viikon päästä. Ehkä sitten on saanut itsekin rauhan asian suhteen ja päätöksen. Jollain tavalla (vaikka en uskonnollinen juuri ole) haluan uskoa että mumma on jossain hyvässä ja kauniissa paikassa, ja että hän tietää nämä edellä mainitut asiat.
Jos sitä vaihtaisi iloisempaan aiheeseen.. Mun äiti on ihan hurahtanu jo tähän vauvaprojektiin. Se hölmöläinen on jo hankkinu semmoisen super suloisen puvun vauvalle.. Koomista että en ole edes vielä raskaana ja äiti touhottaa jo. 😀 Toki hauska yhteensattuma ku kotona puhutaan D:n kanssa pikku pupusta. Ollaan iha hulluna pieniin pupu juttuihin (kaikkeen vauvaan liittyvään). Ja sit äiti oli hankkinu tommosen puvun! Mikä yhteensattuma! 😉
Synttäritkin kerkesi tässä välissä mulla olemaan, pienellä kakun palalla ja hyvällä musiikilla sitä D:n kanssa juhlistin. 🙂
-S-