Enkeleitä- Onko heitä
Hei ja oikein ihanaa tammikuista päivää!
Uutena blokkaajana tuon esille oman elämäni pysähdyttävämpää hetkeä tyttärenä, ainoana lapsena.
Postauksella toivon saavani keskustelua liittyen ikääntyviin läheisiin, mahdollisiin mielenterveyden järkkymisiin ja muistisairauksiin liittyen. Vertaistukikaan ei olisi pahitteeksi.
Elettiin viime kesää, äitini eläkeläinen koki arkensa käyneen hieman tylsistyneeksi. Hän kaipasi uutta sisältöä elämään. Hän oli aiemmin keväällä kiinnostunut uskonnollista asioista, tarkemmin enkeleistä. Äiti liittyi somen kautta usealle fb:n enkelisivustolle. Hän löysi yhteisön, joka kiinnosti kovasti.
Äiti uppoutui yhä syvemmälle näihin enkelihoitoihin. Hän alkoi visualisoimaan ja tilasi tuotteita näiden sivustojen kautta. Kesällä hän kertoi nähneensä esim. leijonan ja tähtitaivaan. Elämä tuntui hymyilevän. Äiti viihtyi yhä enemmän ja enemmän aiheen parissa. Itse pidin tätä kaikkea jokseenkin jonninjoutavana, mutten kuitenkaan puuttunut asiaan sen tarkemmin. Ajattelin asian olevan äidille tärkeä, joten annoin asian olla. Sain kuulla monenlaisia yksityiskohtia visualisoimisesta, ruokavalion keventämisestä ja yksisarvishoidoista. Jossain kohtaa äitiä oltiin omien sanojensa mukaan värväämässä jopa kouluttajan rooliin.
Kesä meni ja alkoi syys. Vähitellen äiti muuttui hiljaisemmaksi, pälyileväisemmäksi ja alkoi varoittelemaan minua melkein kaikesta elämään liittyvästä. Tämä ei ollut uutta. Hän on ollut koko elämänsä tunnollinen ja ylihuolehtivainen luonne. Hän esimerkiksi kyseli tunnenko ihmisiä joista en ollut koskaan ennen kuullutkaan mitään. Nämä ihmiset kuitenkin tunsivat minut. En osannut tähänkään sen enempää reagoida. Jälkiviisaana varoittavia merkkejä siitä, että jotain oli pielessä oli ollut paljolti.
Eräänä työpäivänäni isä soitti minulle selvästi hädissään. Äiti oli muuttunut pelokkaaksi ja hän kuuli syyttäviä ääniä. Hän kertoi kiusaamisesta ja siitä, että hänen pitäisi tehdä vielä yksi visualisointi ruutupaperille ja se tultaisiin seuraavana päivänä hakemaan lähistöltä. Lähdin samantien kohti vanhempieni kotia, josta löysin äidin selvästi poissa tolaltaan. Hän todella vaikutti kuulevan ääniä ja myös lisäksi vastaili heille. Olin kauhistunut ja itsekin peloissani tilanteesta. Äidillä vaikutti olevan jokin suuri salaisuus. Salaisuus, joka paljastuttuaan vaikuttaisi erittäin negatiivisesti häneen ja meihin muihinkin. Hän ei halunnut puhua asiasta enempää, sillä seuraukset voisivat olla katastrofaalisia.
Tässä tämän tarinan alku. Seuraavassa postauksessa jatkan siitä mitä seuraavaksi tapahtui ja myös siitä kuinka tämä kaikki vaikutti/ vaikuttaa koko perheeseen.