Kainalossa nukkumisen ihanuudesta

Tiedättekö, kun kävelee keskellä yötä lumimyrkyssä kotiin.

Tai no miehen kotiin.

Pääse vihdoin sisälle, pois tuulesta ja tuiskusta.

Hiipii makkariin.

Siellä se tuhisee keskellä sänkyä.

Äkkiä peiton alle ja kainaloon.

Olinkin ihan jäässä.

Mies murahtelee, kun hivutan jääkylmät jalkani saman peiton alle.

Onneksi se nukkuu, hereillä tästä tulisi heti protestia.

Laitan silmät kiinni.

Olen kainalossa.

Alan hiljaa lämmetä.

Siihen on hyvä nukahtaa.