Koska symbioosimme

ei kestä yksin nukuttuja öitä.

Koska on liikaa

säätää kaikki kamppeet mukaan

moneksi päiväksi

kun jotain kuitenkin unohtuu.

Ja koska mies ei

kertakaikkisestikaan osaa

ottaa salikassia mukaan tiistaiaamuna

kun keskiviikkona menee salille.

Koska kyllästyin riitelemään

et ollaan välillä minunkin luona

etten ikinä ole omassa kodissani.

Niinpä ensi kuun alusta

meillä on yhteinen osoite.

Meidän koti.

Tämä blogi saattaa 

päivittyä hitaasti.

Meidän pitää näes

pakata

pakata

ja pakata.

Mut vihdoinkin

me ollaan pian kaikki

ihmiset, vaatteet ja tavarat

samassa paikassa.

Meillä.