Peilin edessä

Olen viettänyt aikaa

peilin edessä

katsonut tarkasti

millainen tyttö sieltä

katsoo takaisin.

 

Sillä tytöllä

on huono itsetunto

se ei usko

että joku haluaa olla sen kanssa

 

Ei usko

että se on jonkun mielestä ihana.

Niin ihana

että haluaa olla sun kaa.

Sun eikä kenenkään muun.

 

Tyttö joka ei tajua

et hänet on valittu

ei siksi, että olin saatavilla.

Vaan siksi

että minä olen minä.

 

Minä viehätän tuota miestä.

Hän pitää minusta.

Luottaa mieheen.

Tuossa se on

ei se katoa.

Luottaa rakkauteen.

 

Tietää,

että minä

tällaisena

olen arvokas.

Minä riitän.

 

Luottamus.

Sitä mä nyt aion opetella.

Opetella kovasti.

 

Suhteet Rakkaus Mieli

Toisaalta

Mennään eteenpäin 

meidän suhteessa.

Se on kauhistuttavaa

ja kauhistuttavan ihanaa.

 

Mä mietin asiat ensin kuntoon

kerron niistä sitten miehelle.

Toi nyt jahkaa jotain.

En aina tiedä haluaako 

se olla mun kaa.

 

Se sanoo aina

tietenkin.

Mut sit on noi 

möläytykset.

 

Ajattelen aina 

et se on sitä

mitä se oikeasti tuntee.

 

Et se ei halua mua.

Elämäänsä.

Et vähempikin riittäisi.

 

Istun täällä kalliolla.

Itken. 

En halua mennä takaisin.

Haluan omaan kotiini.

 

Mut järkevä työntekijä

ei matkusta tässä vaiheessa iltaa 

yli tuntia kotiin.

 

joten mä istun kalliolla

kirjoitan tätä blogia 

ja itken.

 

Voisiko tuo nyt päättää

olenko minä ihana 

vai en.

 

Suhteet Rakkaus