Haasteita bloggaamisessa

Looking for Mr Darcy -blogin voimanainen haastoi hasteeseen (lobster award), jonka lopputuloksena saa aikaan blogipostauksen ilman, että on varsinaisesti mitään sanottavaa tai omaperäistä aihetta. Eihän tällaisesta tilaisuudesta voi kieltäytyä vaikka näemmä voikin vitkutella pari kuukautta. Olkaa hyvät: kaikki mitä ette halunneet tietää Keksitystä Nimimerkistä.

1. Miten kehittäisit kotikaupunkiasi?

Siihen on syynsä miksi keskityn vain lueskelemaan “Lisää kaupunkia Helsinkiin” -ryhmää Facebookissa, enkä viitsi kommentoida. Olisi niin paljon mielipiteitä ettei ehtisi muuta tehdä ja valtaosa keskustelusta olisi kuitenkin kuolleen hevosen pieksemistä ja itsensä jalustalle nostamista, kun tietää virkamiestä paremmin. Sama pätee tähän kysymykseen. Ei tulisi monologille loppua, jos raottaisi lipasta. Sanotaan nyt vaikka lyhyesti, että asunnoilla on hinnat, jotka kertovat missä ihmiset haluavat asua. Kuitenkin virkamies haluaa kaavoittaa kehäykkösen sisälle lähiötä espoolaisen peltilehmän ehdoilla.

 2. Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen, kun ajattelet ala-asteaikojasi?

Viittako ala-asteajat tässä koulussa vietettyyn aikaan vai elämään vaahtosammuttimen mittaisena? Mikäli ensimmäiseksi mainittuun niin kevyt kenttävitutus taisi olla vallitseva mielentila. Koulussa oli puhtaasti tylsää. Muuten elämä kohteli armeliaammin, ajoin pyörällä pitkin metsiä ja sitten ajoin vähän lisää. Vietin myös liian paljon aikaa kirjastossa lueskellen kirjaston lehtiarkistoja mitä erikoisimmista kiinnostuksen kohteista, jotka vaihtelivat tasaisesti. 

 3. Jos olisit nyt lähdössä opiskelemaan jotain uutta alaa, mille alalle lähtisit ja miksi?

Kätilöksi, pääsisi tekemään valtakunnan politiikkaa. Ei kai sentään, pilailin. Jälkeenpäin ajatellen ei olisi varmaan pitänyt lähteä opiskelemaan alunalkaenkaan yhtään mitään. Tähän mennessä tehdyt opiskelut ja tutkinnot on tullut tehtyä lähinnä sillä ajatuksella, että on joku paperi heilutella todistuksena siitä, että ei ole ihan taukki. Parempi lopputulos olisi varmaan tullut, jos olisi ollut enemmän luottamusta itseen ja sitä myöten uskaltanut lähteä tekemään asioita, jotka kiinnostavat.

 4. Mikä on bravuurisi keittiössä?

Pitkä kuuma kesäkurpitsa ja unelmien prinssinakki. 

 5. Mistä olet ollut eniten innoissasi viime aikoina?

Tämä on helppo. Purjehduksesta. Project runway -maratoonit muikun kanssa ovat myös herättäneet halun ommella jotain. Vaikka kotihousut, tai vekkihameen tai jotain arkkitehtuurisempaa! Tim Gunn tulisi nyt paikalle ja katsoisi silmälasiensa yli tuimasti. Suutari pysyköön lestissään.

 6. Mikä oli kesän 2015 mieleenpainuvin päivä?

Suursaari-purjehduskilpailu. Konseptina mieletön: kaksi yötä kylmyyttä ja kurjuutta. En silti juuri nyt keksi mitään mikä voittaisi läpi yön purjehtimisen, auringonnousut ja -laskut merellä sekä sen tunteen, kun pääsee viimein sunnuntaina kömpimään omaan sänkyyn sikiöasentoon peiton alle vannoen ettei koskaan enää uudestaan. Myöhemmin voi tilata kaksi annosta kiinalaista ilman, että on aikomuksena nähdä ketään koko päivänä.

 7. Jos sinulla olisi lapsi ja sekä sinä että lapsen mahdollinen muu vanhempi menehtyisitte, kenen haluaisit ottavan lapsesi kasvatettavakseen?

Ongelmanasettelu pelkistyisi varmaan siihen, kuka suostuisi ottamaan lapseni. Saattaa nimittäin kasvaa vähän vinoon, kun näytän sille tylsien teletappien sijaan vain Nasse-setää ja Touko Poukoa. Looginen vastaus olisi tietenkin omat vanhemmat, koska ne ovat jo kerran onnistuneet kasvattamaan näin huikean tyypin niin luulisi osaavan homman. Ehkä olisi kuitenkin parempi, jos nasun äidillä olisi kunnollisia kavereita eikä hulvattomia renttuja joille tyrkätä murkula kasvatukseen.

 8. Jos elämästäsi tehtäisiin elokuva, mikä kappale olisi ehdottomasti mukana soundtrackilla ja millaisessa kohtauksessa se soisi?

Jossittelu on tässä tapauksessa turhaa, sillä jos Notting Hillin komean Williamin lievästi erikoinen kämppis olisi saanut oman elokuvansa, se olisi varmaan jo tehty. 

 9. Mitä teet ollessasi mökillä?

Tähän ei ole suoraa vastausta, koska olen tutustunut mökkeilyyn vasta hiljattain porukoiden rakennettua Saimaan rannalle pikku tönön. Lapsena lomat vietettiin karavaanarina pitkin Eurooppaa ja halkopinon riittävyydestä huolehtiminen jäi muille. Näin kypsemmällä iällä mökkeilyn kohokohdat ovat olleet kirjojen lueskelu, mökkiruoka ja mökiltä löytyvällä pikku pikku purrella lähivesien kartoittaminen pääasiassa vedenpinnan yläpuolelta.Mökillä myös pelkään pimeää eli lainakoira on tervetullutta mökkiseuraa, vaikka epäilenkin vahvasti suojelisiko se minua alieneilta, Toomsilta tai muilta X-Filesien kauhuilta tai edes rusakolta.

 10. Jos saisit lähteä päiväksi aikamatkalle, mihin aikaan matkustaisit ja mitä tekisit siellä?

Aikaan ennen eduskuntavaaleja nauttimaan niistä onnen päivistä, kun kaikki hallituspuolueet vielä vastustivat koulutusleikkauksia ja puheenaiheena oli Sipiln esittelemä kakkara eikä suusta päässyt kikkare, kuten nykyään.

 11. Milloin olet kauneimmillasi?

Kauneimmillaan oleminen on vähän vieras käsite. Osaisinko vastata, koska olen seksikkäimmilläni tai komeimmillani? Osaisin, mutta että kauneimmillaan. Kauneimmillaan olemisesta tulee mieleen hepenet, kremeluurit ja tuskainen laittautuminen. Kaikki aika vierasta minulle. Koska tähän pitää jotain vastata niin päätän “kilauttaa kaverille” ja kysyn muikun mielipidettä. Vastaus oli nukkuessani, olen kuulemma hiljaa. Sisäinen kauneus ei ilmeisesti säteile silloin samalla kirkkaudella kuin valveilla.