Kuinka tapasin tyttöystävän
Puhutaanpa hieman lauantaista, koska löysin silloin tyttöystävän.
Päivä alkoi hyvin pitkälti ei minkään tekemisellä. Todennäköisesti surffailin netistä jotain päätöntä tai luin hesaria ja join aamukahvia sängyssä. Puolenpäivän jälkeen kaveri soitteli ja päätettiin lähteä töpöttelemään Töölönrantaan koiran kanssa. Hyvä suunnitelma ja toteutuskin kelvollinen, kunhan tajuttiin paettiin tihkusadetta regatan nuotiolle mupeltamaan pullaa ja kahvia. Tähän mennessä odotukset tyttöystävän löytymiseen lauantain aikana 0/5.
Päivä jatkui poikien kokkausillassa, johon saavuin tyylikkäästi myöhässä eli valmiiseen pöytään. Illalla odotti naispuolisen kaverin synttärit ja tiesin etten tulisi tuntemaan ketään muita vieraista. Vähän jännitti. Päätin ratkaista asian pitämällä vodkalasin täytettynä. Uskon olevani hurmaava pikku hiprakassa. Odotukset tyttöystävän löytymiseen lauantain aikana 2/5.
Poikien ilta vaan parani illan edetessä ja jossain vaiheessa tajusin olevani jo inauksen myöhässä kaverin synttäreiltä. Reippaana poikana puhelin kouraan ja tiedustelemaan itse sankarilta illan tarkempaa aikataulua:
Keksitty Nimimerkki ”Haloo! Mikäs meno?”
Sankari ”Moiii.. No painan duunia tässä, kauhee kiire.”
K.M ”Höpö, nyt otat rennosti,nautit omista synttäreistäsi ja joku muu saa kantaa juomaa!”
Sankari ”Eikun mä oon siis duunissa, eihän ne synttärit oo kuin vasta viikon päästä..”
Päätin ostaa kalenterin ja alkaa käyttää sitä, mutta todennäköisyydet tyttöystävän löytymisestä laskivat takaisin nollaan. Toisaalta ehtisin kauemmin juoda vodkaa poikien kanssa, maistui nimittäin aika hyvälle.
Tässä välissä on hieman aukkoja mitä tapahtui, jota ei olekkaan tapahtunut varmaan viiteen vuoteen. Toisaalta en ole koskenut kirkkaisiin viiteen vuoteen. Epäilen asioilla olevan joku yhteys. Päädymme baariin, jossa koitan aloittaa keskustelua parin likan kanssa, mutta tyttöjen ”viihdytä mua” asenne saa poistumaan paikalta nopeasti. Miten olisi, että juteltaisiin vaan mukavia ja vietettäs hauska ilta. Ai ei, no ei sitten. Yhden aikaan pyörin ympäriä baaria moikkailemassa kavereita, kiittelemässä illasta ja huutelemassa, että lähden lipumaan kotiin. Todennäköisyys tyttöystävän löytymiseen 0/5.
Sitten tapasin hänet juttelemassa kaverin kanssa. Liityin seuraan ja pian höpöteltiin tytön kanssa kahdestaan. Loppuilta kreisibailattiin ja pilkun aikaan melkein vähän lipesi jo hempeilyksi. Muistelen miettineeni jotain siihen suuntaan, että ei ole pitkään pitkään aikaan ollut baarissa näin hauskaa.
Pilkun jälkeen juteltiin mukavia ja arvottiin lähdetäänkö syömään jonnekkin vai mitä tehdään. Tässä kohtaa tyttöystävä sai kuitenkin puhelun poikaystävältään. Aikoivat jakaa taksin yhteiseen kotiin. Päätin poistua paikalta.
Pahus.
ps. Tyttöystävä laittoi viestiä sunnuntaina. Haluaisi nähdä. Kuinka hiton hankala on tehdä se ainoa oikea ratkaisu ja sanoa kohteliaasti ei. Pikkaisen kaipaan muuta ajateltavaa, kuin Keksityn Nimimerkin tällä hetkellä ei niin hohdokas elämä, mutta tulisinko tuosta jutusta onnelliseksi? Ei, en tulisi. En mene. Lupasin juuri itselleni ja taputin itseäni selkään.