Hääkuntoon, eli dieetin kuukausikatsaus: Maaliskuu

 

Maaliskuullehan oli dieetin suhteen kovat toiveet. Odotin ainakin runsasta aerobista reippailua. No miten sitten kävi? Toteutuivatko toiveet?

toolonlahti.jpgUlkona on ainakin oltu!

Monet varoittelivat mua dieetin alkaessa niistä kuuluisista jumituksista, säästöliekeistä ja yleensäkin siis painonpudotuksen hitaantumisesta tietyn pudotusmäärän jälkeen. Lokakuussa dieettiä aloittaessani en tietenkään uskonut, että moinen epäonni osuisi kohdalleni. Minähän siis syön ja treenaan niin hyvin että keho toimii kuin unelma ja puntari näyttää joka viikko vähemmän ja vähemmän.

Luulo ei ole tiedon väärti, niinhän sitä sanotaan. Ja kummasti nuo sananlaskut pitävät aina paikkansa. Dieettihän rullasi tammikuun loppuun asti tosi hyvin. Vaikka Jouluna tuli jouluähky, niin siitäkin selvittiin ja ne ylimääräiset suklaatryffelit pudotettiin melko nopeasti pois. Tammikuun lopulla oli kuitenkin jo havaittavissa vaaran merkkejä. Erään ennätyslukeman jälkeen oli pieni työmatka, jonka jälkeen söin liian myöhään pizzaa. Siitä lähtien paino junnasi jonnekin helmikuun alkuun samoissa lukemissa. No, sitten tuli pelastava norovirus tai vastaava, ja painoa tippui helmikuun aikana lopulta kiitettävät -2,9kg. 

Maaliskuun koittaessa olin tosi toiveikas, sillä olinhan aloittanut myös töihinkävelyt. Pieni aamu- ja iltapäiväerobinen lisäsivät reippailua kaikin puolin positiivisesti. Nautin aamuauringossa kävelystä ja sain happea tunkkaisen bussimatkan sijaan. En tiedä olivatko ne kirpeät pakkasaamut, dieetti vai huono tuuri, mutta maalikuussa kaaduin taas sängynpohjalle kaameaan flunssaan. Hyvin epätavallista kaikinpuolin, olen yleensä melko vastustuskykyinen. Flunssa kuitenkin pysäytti aamureippailut ja salillakäynnit pariksi viikoksi ja sekös kiukutti. ”Ei mulla ole aikaa tämmösiin kipeytymisiin, treenit odottaa” –oli mun vakiolause maaliskuussa. 

Kipeänäkin söin kuitenkin ihan normiruokavalion mukaisesti, mutta kokeilin kuitenkin viime hetkellä pikku övereitäkin (eivät muuten olleet nuo letut koko totuus, kaupasta tarttui mukaan myös sipsejä ja suklaata, oih! ). En tiedä oliko syynä sitten pienet överit vai mikä, mutta seuraavalla viikolla paino alkoi vihdoinvihdoin mennä taas alaspäin. Tuntuikin, että keho oli viimein palautunut flunssasta. 

Maaliskuun viimeisellä punnituksella vaaka näyttikin sitten (luojan kiitos) sentään -1,3kg:n pudotusta.Vaikka tuo miinuslukema oli ihan viimeisen viikon ansiota, niin uskon että se pysyy ja rullaa edelleen alaspäin. Muutoinhan tulos on aika mini, mutta tulos silti

*****

Tajusin kuitenkin, että tässä lukemassa on nyt jotain muutakin. Nimittäin 26 viikkoa dieettiä ja -10kg! Wuhuu! Tämä on jollekin varmaan tosi vähän, mutta minulle, joka ei ikinäikinä aiemmin ole ryhtynyt mihinkään dieettiin näin tosissaan, lukema on todellinen tuuletuksen paikka!

caritan_omat_064.jpg

Tässä dieetin aikana on toki ollut myös jouluähky, joka toi muutaman lisäkilon sekin. Ja varmaan pari muutakin lipsahdusta, mutta kukapa niiltä välttyisi. Ilman heikkoa luonnetta luku olisi tottakai vieläkin parempi. Mutta dieetillä oleminen on melkoista stressitilaa myös mielelle, joten ollaanpas nyt tyytyväisiä edes johonkin.

*****

Muistinkin sitten, että dieetin alussa päätin palkita iseäni jotenkin näistä hyvistä tuloksista. Varmaan aika moni tekee tämmöisen päätöksen? Itse päätin, että kymppikilosta palkitsen itseni jollain kaunistautumisjutulla. Ja kuin huomaamatta olinkin varannut tälle viikkoa ajan geelikynsien laittoon. Mutta ilman tippejä, ihan vaan vahvistus omille kynsille. Ja tykkään:

caritan_omat_001_-_kopio.jpg

Korallit geelit :)

Muistinpa sitten myös pääsiäisinspiksen ansiosta sen yhden hameen, jonka ostin syyskuussa. Silloin hame meni kiskomalla päälle, mutta ei puhettakaan että vetoketju menisi kiinni! Ostin hamosen silti ja päätin mahtua siihen jossain vaiheessa dieettiä. Ja nyt oli ilmeisesti se vaihe. Tadaa:

caritan_omat_044_-_kopio.jpg

Kiinni! Ja istuu jo hyvin! 

Mutta todellinen tavoitemekkonen odottelee vielä kaapissa. Sen ostin tammikuussa. Ja tämänkään kohdalla ei puhettakaan että menisi päälle vielä. Mekossa piilee kuitenkin ihan oma motivaattori, nimittäin hinta. Kas näin:

caritan_omat_039.jpg

Mekko oli toki pienessä tammialessa, mutta hintaa jäi silti ihan kivasti. Niin kivasti, että tämä todellakin on oltava kesällä mun päällä! Voisin laittaa itselleni vielä lisäpaineet ja luvata laittaa tänne kuvan kun mekko on in action, jaiks :)

*****

Olen kyllä huomannut että tämä julkinen tulosten esittely on aika kirpaisevaa. Arvatkaa vaan murehdinko maaliskuun kolme ekaa viikkoa, että ei en mä voi tehdä dieetin kuukausikatsausta, jossa tulos on 0! En vaan voi! Huomaisko joku, jos jättäisin maaliskuun välistä? Päätin kuitenkin, että kävi miten kävi, juttu tulee. Kyllä ne jumitukset ja epäonnistumiset kuuluvat ihan yhtälailla dieettiin.

Joten kiitos myös teille tämän dieettisarjan lukijoille, kun ”pakotatte” juttuja seuraamalla minut pysymään tiukkana! :)

 

Tämmöisiä kuulumisia dieetin osalta. Katsotaan kuinka treenit Naisten Kympille lähtevät huhtikuussa käyntiin! 

 

Tsemppiä tulevaan treenikuuhun muillekin ahkeroijille! :)

 

suhteet oma-elama mieli liikunta
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.