Mikä päivä!

Kaikille blogiani ja muita tärkeitä tietolähteitä seuraaville lienee jo ikivanha uutinen, että naapurin Madde pyöräytti maailman yhden tytöntyllerön lisää, viime yönä. Ja kyllä, lapsettomana ja hyväuskoisena haluan edelleen ajatella, että niitä beibejä vaan pyöräytellään. No mutta. Ameriikan malliin maailman tuorein kuninkaallinen (titteli ja nimi selvinnee huomenna?) synnytettiin Manhattanilla, likimainkin varmaan hyvinvarustelluimassa sairaalassa, mitä voi olla. Toivottavasti joku siellä on tajunnut, kuka Madde oikeastaan edes on. Oh well. 

Äiti ja typy voivat kuulemma hyvin, sessan näyttää Maddelta kuten kuuluukin, mutta isukki sen sijaan mainitsi olevansa drinkin tarpeessa, aika… tavanomaista siis? Tsihihi. No, annettaneen Chrisille viskipaukkunsa, Madde ottaa taatusti takaisin skumppalaseissa, sitten vähän myöhemmin.

Mutta minun päiväni, päätin tehdä siitä sitten hiukan tavallista kivemman perjantain. 

Ja koska pieni velvollisuuteni tässä maailmassa on edesauttaa kuninkaallisten tunnetuutta, en toivottanut tänä aamuna työkavereille hyviä huomenia, vaan aloitan jokaisen, myös pomoni,  tervetimisen sanoilla ”Madde on saanut beibin”. Vastavuoroisia tervehdyksiä tuli sitten laidasta laitaan: ”Ai…sekin on sitten vissiin ollut raskaana” ja ”Chris on kyllä niin nousukas, en tykkää ollenkaan!” . En kuitenkaan lannistunut vaan sinnikkäästi ehdotin perjantaipalaveriin iänikuisten ja nahistuneiden pullien tilalle prinsessaleivoksia. 

Sain tahtoni läpi, ehdottautuiduin vapaaehtoiseksi kauppaliisaksi ja lähdin tärkeille ostoksille.

Kahvihetki koitti, leivokset olivat suussasulavia, keittämäni kahvi ei kelvannut, mutta pr työni prinsessojen puolesta toimi. 

Sitten palasin työn pariin, kuten kuvasta näkyy.

Välillä täytyy tankata, sillä prinsessapäivään kuuluu tietenkin myös kaupungilla piipahtaminen. Banaani auttaa jaksamaan. Huomaa ergonominen työasentoni 🙂

Hesari on mitä mainioin lehti. Eilen siinä mainostettiin Sokoksen viimoisia aleja. Ja mitä tekee mainonnan uhri? Niinpä. Kengät kokeilussa, ostaa, ei osta?

Sovittelu on rankkaa puuhaa, joten ruokaa on ainakin ostettava. Minä hyödynnän aina häikäilemättä ne illat, jolloin mies on jossain muualla. Kaksinverroin sushia minulle. Puikkojen määrän perusteella myyjä sentään luuli, että tämä annos jaettaisiin romanttisesti kahden kesken… minä en luullut mitään, herkuttelin menemään vaan 🙂

Ja tyhjensin kauppakassin sisällön pöydälle. Prinsessapullat odottaa tekijäänsä. 

Ja ostin ne kengät. Marco & Polo. 

Ja päätin, että tänään on tehty jo ihan tarpeeksi. Bullat jääkööt huomiselle. Tv dinneri ja nauhalta dokumentti Katen & Williamin häävuodesta. 

Ei hullumpi prinsessapäivä? Vickan? Kate? Milloin suotte seuraavaksi tämän ilon? 😉

<3:Tyyne