New Orleansin päivät ovat kaunis muisto vain. Mutta lisää kauneutta on tulossa, vain muutama sata mailia matkaa edessä. Niinpä:

Aikalailla korkeimpia ramppeja kuin olin koskaan nähnyt.”Montako ajoväylää tässä oikein menee allekkain!?”

Louisianan suoalueet, goodbye.

Siltojen kautta käy tiemme…

”Meidän puuvilloista tulee teidän vaatteet” 🙂

Laventelin tuoksu <3

Aamukävely.

”Thank you for having us.”

Voiettä. Siinä pala meidän Plantaasiunelmaa.

Paikanpäällä elo oli niin uskomatonta. Aivan kuin olisi käynyt jossain historian hetkessä? Ajella nyt Jeepillä rautaporteista sisään ja ulos, kävellä lammenrannalla pitsimekossa ja buutseissa… nuuhkia laventelin tuoksua iltahämärässä kuistilla tai vaellella ympäri taloa, joka oli täynnä 1800-luvun huonekaluja.. olikohan se unta vain? Ooh, olen aika onnellinen tästä kokemuksesta<3

Gone with the wind… 

<3: Tyyne