Jestas sentään. Ei sillä, että tämä matkanteko alkaisi kyllästyttämään tai olisi koti-ikävä, mutta kyllä tämä vaan vie voimia!
Taisin jossain aiemmassa postauksessa mainita, että en eläissäni ole ollut näin tehokas, kuin tällä matkalla. Noh, hieman ehkä liioittelua, mutta näin kolmen viikon aktiivisen matkanteon jälkeen huomaa (taas) uuteen hotelliin tultua olevansa yksinkertaisesti aika tööt. Siis sillätavalla, ettei ole ihan varma menikö auton ovet lukkoon (EI!) tai mistä kaupungista aamulla heräsi (Beaumont), tai mihin mennään huomenna (jäädään tänne!). Pät-kii.
Mutta ei auta, uudestaan parkkipaikalle ja ovet lukkoon, laukut huoneeseen, vettä, puuterointi, uuden kaupungin kartta käteen ja menoksi! Aikaa ei vain ole yhtään hukattavaksi, emmekä toisaalta tulleet mitään hotellilomaa viettämäänkään.
Olemme yleensä saapuneet uuteen kaupunkiin n. 16-17 maissa ja olleet koko loppuillan kaupungilla. Aina ei olisi jaksanut, ja kuumuus kaupungeissa on todella läpitunkevaa, mutta iltaisin pään painuessa hotellin muhkeaan tyynyyn on aina lopulta tyytyväinen, että tuli lähdettyä (ja otettua kamera mukaan).
Tänään ajeltiin taas pitkä (ja tylsä) pätkä interstatea. Viiden aikoihin saavuttiin Austiniin. Muistattekos mitä siitä mainitsin? Live music capitol of the world! Me yövytään juuri sillä kadulla, missä on la + su ilmainen musafestari. Katu suljetaan ja se täyttyy ruokakojuista, musiikista ja iloisesta tunnelmasta! Mikä sattuma!
Tänään (pe) kuitenkin tepasteltiin vain katu päästä päähän ja tultiin Whole Foodsin kautta kotiin. Hassu muuten, miten jokaista yhdenyön hotelliakin kutsuu reissussa kodiksi 🙂
Vaan eipä ollut mikä tahansa Whole Foods tämä Austinin, aivan jättimäinen! Yritin napsia teille kuvia, katsotaan tuliko mitään hyviä. En aina tiedä, saako jokapuolella kuvailla? Oletteko te muut sinut kaikkialla kuvailun kanssa? Minulla on täällä jäänyt hienoimmissa paikoissa kuvailut väliin kehtaamisen vuoksi. Ja joskus pitää tietty nauttia vain hetkestä, eikä katsoa sitä linssin läpi.
Mutta sushia ja viiniä, siinä ne tämän perjantai-illan tärkeimmät…ja mielessä yksi valkea vintage turkisliivi, jonka bongasin aiemmin tänään…vähän nafti, mutta ihana! Ja vain $28, mitä tehdä?
Ainiin! Saamme myös täksi viikonlopuksi jenkkiseuraa, jännää! …ja hyvää kielioppi sekä small talk treeniä 😉
Take care!
<3: Tyyne
