Taas mennään.

Miten nämä kuukaudet tällä tavoin vierähtävät? Aika kulunut ilmaus, tiedetään, mutta nopsaan käy aikamme!

Lupailin maaliskuuksi itselleni enemmän lepoa ja sitä kautta energisempää oloa.

Miten kävi?

Alkukuu oli samaa tylsyyttä, kuin missä tunnelmissa helmikuu loppui. Sitten alkoi valoisuus, lämpenevät ilmat ja lopulta kaaduin kuitenkin sänkyyn lihassärkyisenä ja aivastuksia viljelevänä nuhanenänä. Miten aina onnistunkin kipeytymään ilman ennakko-oireita? 

Mutta karman lain tavoin viikon sairastaminen toi jotain hyvääkin: palasin kertaheitolla vuoden takaisiin ruokailutapoihini. Jossain muistin syövereissä piileskellyt into ja halu syödä tosissaan oikein palasi rytinällä käytäntöön. Ja voin kuulkaa kertoa, että olo keveni viikossa aivan uskomattomasti, hups vaan ja sivuvaikutuksena voin paaaaljon energisemmin. Tähän toki saattoi vaikuttaa myös se, että sain vihdoin sitä kaipaamaani lepoa, vaikkakin sitten sen sairausloman muodossa… olen (onnekseni?) siinä mielessä klassinen flunssan sairastaja, että särkyilen, niiskutan, aivastelen ja nukun vähintään tunnin välein kunnon päiväunia. Että tervemenoa vaan, univelat!

Voitaneen siis sanoa, että tavoite suoritettu, vaikka vähän kyseenalaisin keinoin 😉

Ja koska reippaannuin kertaheitolla, päätin puolen kuun paikkeilla, että se on sitten tästä lähtien vähintään puoli tuntia liikuntaa päivässä tälle sohvaperunalle. Voi tuntua pieneltä, mutta koska jokainen tuntee itsensä parhaiten, tiedän minäkin suurimman haasteeni olevan lenkkareiden jalkaanlaittaminen. Ja koska pari takatalvea ja sitkeä flunssa, ei maaliskuu ollut lenkkikuu.  Mutta sport trackerini näyttää, että viime vuonna ulkohölkkäilyt alkoivat 6.4, joten luotan siihen että historia toistaa itseään. Kävelylenkeillä olen toki nyt käynyt sen pari viikkoa, viime viikolla yksi lenkkihetki suuntautui Seurasaareen, kuten kuvituskuvista näette. Suosittelen lämpimästi tutustumaan.

Ja ne kilot! Het kun ruokavalioon tuli tuttu ryhti, tippui pari kiloa kuin itsestään. Ja tästä onkin hyvä jatkaa seuraaviin parin kilon pudotuksiin, jee!

Mutta nyt vähän munakoisolasagnea, eihän tätä jetlagia kestä mitenkään muuten kuin syömällä lohturuokaa, uuh…onko siellä muita kesäaikaunikekoja? Nimimerkillä aamu alkoi kolmella isolla kahvikupillisella….

Ja huhtikuu, ole kiltti ja auta mut lenkkipoluille. 

Haluan nimittäin tänä Vappuna syödä hyvällä omallatunnolla kaikki ne munkit, joista jäin viime vuonna paitsi 😀

<3:Tyyne