Kakkuja! Voileipäkakkuja!

 

Jeeeee! Leivontaa! Onhan se voileipäkakkukin kakku!

 

wp_000012_-_kopio.jpg

Kaupan päälle hyvä mieli

 

Olen melkoisen innokas leivonnalle kuin leivonnalle. Kyllä ruoanlaittokin on kivaa, mutta leivonta on ollut harrastukseni jo teinistä lähtien. Näin ilmoitin ainakin seiskaluokalla tehdyssä aineessa nimeltä ”Tällainen olen”. Löysin  kyseisen aineen sattumalta varaston uumenista jokunen viikko sitten, hih. Sama meininki jatkuu siis. Ja tiedetään, ei tämä nyt varsinaisesti leivontaa ole, mutta mitäs sitten?

Juttelin tuossa yhtenä päivänä tuttavani kanssa ja hän kysäisi, josko tekisin muutaman voileipäkakun. Ja kyllähän minä tekaisen! Kaksinkappalein. Jee! Työkaverit tosin katsoivat hieman kieroon kahvipöydässä, kun olin ihan täpinöissäni tästä pienestä kakkupuuhastelusta. No mut hei, rentoutumiskeinonsa kullakin! Minä tykkään kietaista essun päälle, tukan ponnarille ja herkut tekeytymään!

*****

Etenkin näin dieetin aikaan tämmöiset tehtävät ovat ihan lempparia. Saa tehdä makoisia juttuja, mutta välttyy itse syömiseltä 🙂

Tai no, kai se kokki sormensa nuolee! 😉

Nämä voileipäkakut ovat sitäpaitsi ykkössuosikkejani maultaan. Laadukas lämminsavulohitäytteinen ja raikas kreikkalaistyyppinen kasvisvoileipäkakku. Voi olla, että voileipäkakut ovat melkoisen kasaria, mutta eikös retroilu oo in!

Täytteissä olen kyllä tosi tarkka. En vaan voi sietää, että voileipäkakkujen väliin tungetaan mitä ihmeellisempiä makuja ja yhdistelmiä! Yhdessä kalakakussa oli kerran sisällä mm. punajuurisalaattia ja majoneesia? Lihakakussa samat setit ja paria eri pizzakinkkua? Olenpa myös maistanut kalakakkun täytteessä samaanaikaan suolakurkkua ja munavoita. Voin kertoa että syönti jäi kesken:( Mutta ei kiistellä makuasioista, vai miten se menikään.

Näissä on sisällä kalassa: lämminsavulohta, creme fraiche, sitruunapippuria, tuoretta ruohosipulia ja tilliä. Kasvisversiossa fetamurua, paprikaa, punasipulia, tuoretta rucolaa ja tuorejuustoa yhtenä täytteenä & toisena vähän tuhdimpaa tsatsikia. Yksinkertaiset ja puhtaat maut, niistä minä ainakin tykkään 🙂

wp_000046_2_-_kopio.jpg

Kuvauksen jälkeen lisäsin vielä tuoretta ruohosipulia koristeeksi.

wp_000047_2_-_kopio.jpg

 

Kalakakun koristelun luovuus vähän kärsi, kun väsäilin näitä päivän päätteeksi, mutta eipähän tule joka kerta samanlaisia!

 

Nämä lähtivät kaffipöytään täytekakkujen kaveriksi. Jännäillen odotan miltä maistuivat, iiks! 🙂

 

 

 

 

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä DIY

Lenkit, kutsukortit ja ruokavalio…

 

… Siinäpä tämän alkuviikon pohdinnat ja tekemiset! 

 

Huh! Mistä tätä tekemistä taas riittää. Tuntuu ettei ehdi kotonakaan tehdä juuri mitään muuta kuin laittaa treenivaatteet pyykkiin ja seuraavat treenikassiin.

Viikonloppuna tulikin koettua kevään ekat ulkotreenit. Meni kuulkaas ihmeen hyvin! Oonhan toki kävellyt töihin ja käynyt salilla juoksumatolla, mutta silti olin tosi positiivisesti yllättynyt näistä ulkolenkeistä, jee!

Yksi asia on kuitenkin vähän pielessä. Nimittäin ruokavalio. Oon syönyt varmaan liian vähän treeneihin nähden. Nuo juoksulenkit kun kuluttavat kumminkin aika paljon. Ja perussyömiseni on n. 1300-1400kcal. Noilla määrillä söin siis la+su ja kun eilen nautin yhtä lemppariani: falafelia riisillä, niin tuntui että keho oikein imaisi ne kaikki hiilarit ja lisäruoat, hups vaan. Ja illalla vetäisin vielä marjasmoothien, joka oli kyllä tosi hyvää. Mutta ihan ekstrajuttu. En ollut ennen testannut noita pakastealtaan pika-apuja, smoothiesekoituksia, ja kun pakkasessa sellainen odotti, niin täytyihän se testata. Pitänee vaan toivoa, ettei tässä nyt iske vielä joku tautikin vitsauksena liian hyvästä iltapalasta 🙁

Tämä ruokavalioasia mielessäni tepastelin tänään salille hieman paremmin tankanneena. Olen löytänyt nimittäin Eloveena välipalajuomat ja tykästynyt siihen marjaversioon. Hyvää ja täysin kasvispohjaista! No, siinä sitten vatsoja tehdessä tutut kasvot moikkasivat mua yhtäkkiä. Saliohjelman laatijahan se siinä treenasi vieressä! Hän kysäisi sitten, että miten on mennyt ja minä tietty vastasin että hyvin (mitä nyt flunssa kaatoi sängynpohjalle välillä) ja että olen aloittanut myös lenkkeilyt. Mutta ruokavalio pohdituttaa.

Kerroin juoksupyrähdysten vieneen mehut niin, että olen vetäissyt parin tunnin päikkärit ja potenut migreenin kummankin lenkin jälkeen. Ohjaaja sanoi tähän saman mitä itse epäilin, eli että syön varmasti liian vähän ja käski lisätä ainakin proteiinia. Muistutti myös suolan tärkeydestä (kappas, jalkojahan pakotti juuri sopivasti eilen illalla), koska dieettaajat kuulemma usein unohtavat tai välttelevät sitä liikaa. Joo-o, kuullostaa tutulle. Kysäisin vielä, että pitäisikö mun tankata lenkkipäivinä enemmän? Vastaukseksi sain, että elimistö oikeastaan kuluttaa aina edellisen päivän ravinnot. Eli tulisikin panostaa treenejä edeltäviin ja treenien jälkeisiin ruokiin & tankkauksiin. 

Nyt olen sitten melkoisen pihalla, että mitä tässä oikein pitäisi tehdä? Koska treenikertoja on viikossa kuitenkin aika paljon, niin sehän tarkoittaisi sitä, että saisin jokapäivä panostaa aina siihen seuraavaan treeniin. Eli ylipäätään enemmän kaloreita lautaselle, vai?

*****

Eilinen vierähti sitten ihan muissa merkeissä, nimittäin kutsukortteja pohtiessa. Kävimme viime viikolla eräässä painotalossa tutkimassa korttivaihtoehtoja ja sopimassa kutsujen tulostuksesta. Käynnin päätteeksi totesimme, että ostamme painotalolle mieleisemme kartongit ja he tulostavat tekstit niihin. 

Noh, hommahan olisi mennyt juuri näin, jos olisimme löytäneet sopivat kartongit ensimmäisestä paperitarvikeliikkeestä. Näinhän ei tietenkään käynyt. Etsimme ja etsimme, mutta aina jokin oli pielessä. Niinpä kli klik ja lähimmän Sinellin koordinaatit puhelimeen. Kappas, liukuportaat alas ja perille! Oho

Siellä Sinellissähän se loppuilta sitten vierähtikin. Jestas mikä putiikki! Mulle oli jäänyt jostain nuoruudesta mieleen Sinelli vain niiden kalliista hinnoista. Mutta mitä vielä! Meininkihän oli muuttunut ja tuo ihmeputikkii tarjosi tämmöiselle entiselle askartelijalle uskomattomat apajat. Ja mihin hintaan! Ihan kohtuu. Ei ollenkaan niin tyyristä kuin muistelin! Tai sitten vaan viikkorahani on hieman kasvanut sitten yhekskytluvun lopun…

Mutta vau! Löydettiin niin makeita juttuja, että sormet oikein syyhyää päästä teippailemaan, liimailemaan ja ylipäätään askartelemaan! Kohta alkaa korttitalkoot! Laitan sitten teille kuvia, mitä kaikkea tuo ihmeputiikki inspiroi tekemään 🙂 Ja se siitä, tulostakoot painotalo kortit ja me vaan liimataan postimerkit kuoreen…

Ja tarkemmin ajateltuna, eihän se olisi yhtään ollut meitä! Tietenkin me tehdään ainakin osa itse, moiset kotoilijat 🙂

 

Huomenissa puuhastelenkin ihan yhtä lemppareistani, kerron sitten loppuviikosta, että mitä! 🙂

 

Aurinkoa viikkoonne! 🙂

 

 

 

Suhteet Oma elämä Liikunta Mieli