Galna dagar
Kyl on kuulkaa elo hullua. Viime sunnuntaina tuijotellessani kröhöm…omia tuliaisiani… podin hieman huonoa omaatuntoa moisesta materian perässä juoksemisesta… mutta kuten aina, tunne hävisi alta aikayksikön. Itseasiassa sillä sekunnilla, kun huomasin tiedätte-kyllä-minkä– keltamustan vihkosen odottelevan eteisen postipinossa… Siksi sitä sitten piti tunkea itsensä eilen muiden sekaan hulluttelemaan. Aivan kuin ei olisi ennen tarjouksia nähnyt. Huh hu. Mutta […]