
Viimeinen, vaan ei vähäinen
Voi. Tänään oli sellainen aamu, että naapurikahvilan täyteläiselle maitokahville olisi ollut tarvetta. Se olisi sopinut siemailtavaksi kauniin aamuauringon paistaessa, ja toisaalta rauhoittanut mieltä kaikilta kiireiltä. Huh. Miten sitä onkin aina jokin ajanjakso täynnä kaikenlaista? Uskotteko te sellaiseen, että tiettynä ”omana aikana” meneillään on vaikka mitä? Siis ihan pieniäkin juttuja, tai sitten vaan paljon muuta […]