Keksistely

Tein beibini kanssa sopimuksen, että jos minä löydän hienon keksipurkin, hän pitää huolen siitä, että purkissa on aina keksejä. Oman osuuteni hoitamiseksi tässä ensiarvoisen kiireellisessä asiassa katsoin parhaaksi marssia aika perhanan nopeasti Kaarlenkadun Wanhaan Kaarleen

screen_shot_2013-10-01_at_19.58.37.png

Paras diili ikinä. Simsalabim, kotonani on nyt aina keksejä! Tervetuloa, synkkä ja myrskyisä yö talvi seuraavat kuusi kuukautta!

Apropoo. Luin kaikista maailman lehdistä Fit-lehteä ja siitä kaikista maailman ihmisistä Anne Kukkohovista ja kaikista maailman Anne Kukkohovi -asioista luin Anne Kukkohovin Hyvän Olon Avaimista. Ja Anne Kukkohovi kertoo niistä seuraavaa:

Nallistelu on meidän perheen oma termi. Se tarkoittaa hetkiä, jolloin ei tarvitse tehdä mitään, voi vain lökötellä ilman velvoitteita. Jos arkena väsyttää, sovimme, että viikonloppuna nallistellaan. Sunnuntaina herättyämme otamme peitot sohvalle, syömme vähän aamupalaa tai karkkia ja haahuilemme kotivaatteissa.

Meillä on nallistelulle oma käsimerkki. Se on kuin valkoinen lippu, joka kertoo, että näissä meiningeissä ollaan. Jos joku nallistelee, häntä ei voi vaatia viemään roskia tai korjaamaan jälkiään.

Ehei, Anne, ei ole teidän perheen oma termi. Enää.

Mutta nyt haluaisin vain tietää, millainen se Kukkohovien käsimerkki on. Käden räpsyttelyä? Nimetön pystyssä? Keskari? 

No, ihan sama, meillä se on varmaan suunnilleen sellainen miltä näyttää kun käsi-kohoaa-keksipurkkia-kohti.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *