It’s a girl!
Viime viikolla oli kauan odotettu rakenneultra, jossa saimme vahvan tyttöveikkauksen. Tuleva isosisko oli odottanut uutista nimenomaan pikkusiskosta niin kovasti, ettei meinannut edes uskoa todeksi että hänen toiveensa nyt kävisi toteen.
Rakenneultra poikkesi totutusta sen verran, että ultran tehnyt lääkäri ei _saanut_ kertoa meille vauvan voinnista yhtään mitään. Sukupuoli oli ainoa asia johon hänellä oli lupa ottaa kantaa. Välittömän palautteen sijaan ultrakuvat lähetettiin omalle lääkärilleni tulkittavaksi, ja hän sitten lähetti minulle myöhemmin viestiä, jossa kertoi kaiken olevan pienellä hyvin. Miten piinaavaa!
Nyt kun on joku käsitys vauvan sukupuolesta, tuleva vauva-aikakin jotenkin konkretsoituu ihan eri tavalla. Esimerkiksi nimiä pystyy nyt miettimään ihan tosissaan. Tähän asti olen vain listatannut kaikki mahdolliset kivat nimet mitä tulee mieleen. Myös vauvanvaatteita voi alkaa pikkuhiljaa haalimaan varastoon. Täältä on tuskastuttavan vaikea nimittäin löytää mitään sellaista neutraalia vaatetta, joka sopisi sekä tytölle että pojalle. Ihan vastasyntyneidenkin vaatteet on sukupuolitettu reippaalla kädellä, joten tähän mennessä en ole onnistunut hankkimaan vielä mitään.
Se että meille tulee mahdollisesti toinen tyttö, on tosi jännittävää. On hausta nähdä kuinka erilainen tai samanlainen tuleva tyllerö on esikoiseen verrattuna. Toiset siskokset kun ovat kuin toistensa kopioita niin ulkonäöllisesti kuin luonteeltaankin, ja toiset taas ovat kuin yö ja päivä. En malta odottaa että pääsen tutustumaan tulevaan pikkuneitiin!
Kuvassa puolivälimasu lauantailta.
