Se on kysymys josta kuulen aina. Onko sun sisko sun paras kaveri? Mustakin olis ihanaa etta mulla olis kaksonen. Tai onko outoa etta joku toinen ihminen on lahes sun kopio?

Mun siskon nimi on Katri. Ja han on aina ollut osa mun elamaa, joten mulla ei oo tietenkaan kokemusta siita millaista olisi elama ilman kaksoissiskoa.

Lapsena meidat puettiin samanlaisiin vaatteisiin, laitettiin yhdessa harrastuksiin, samalle luokalle koulussa ja nukuttiin samassa huoneessa kotona jne jne. Jotenkin tietenkin meista tuli laheisia ja han oli ja on yha tarkein ihminen mulle. Mutta jo kouluaikoina meilla oli omat kaverit.

Lukiossa me molemmat mentiin vaihto-oppilaiksi eri maihin ja oltiin ensimmaista kertaa erossa kokonainen vuosi. Asuin isantaperheessa jossa mun siskosta ei tiedetty mitaan ja olin vain mina. Se oli ihanaa. Sen vuoden aikana mulle rakentui omaa identiteettia olemalla vain mina ilman siskoa.

Ja kun lopetettiin koulut Suomessa me molemmat lahdimme omille teillemme. Ja nyt meilla on ollut ihan omanlaisemme elamat jo vuosikausia.

Kaksi kuukautta sitten mun sisko tuli mun luokse kylaan Brasiliaan. Ja koronan takia emme tieda miten tasta eteenpain, koska han voi palata toihin.

Ensimmaisena paivana olin ihan innoissani kun menimme poikaystavan kanssa hanta hakemaan lentokentalta. Sain tuliaisiksi vatteeita ja muuta kivaa mita Brasiliassa on vaikeaa saada kasiinsa ja meilla oli kivat ensimmaiset paivat aamupalahetkineen, kaytiin surffaamassa ja van oltiin.

Mutta kun on niin kauan ja tottunut olemaan van mina on vaikeaa tottua nakemaan itsensa taas meina. Jopa mun poikaystava alkoi puhua aina me(mina ja mun sisko) mika hirveesti aina arsytti mua.

Joten ehka mulla on yha toita tehtavina siihen mina ja me identiteetin kanssa 🙂

Mutta ma olin taalla vahan yksinainen ja on ihanaa kun on seuraa kenen kanssa voi oikeesti jutella kaikesta ja joka tuntee sut lapikotoisin. Jos Katri valitsee leffan netflixista niin tiedan etta se on munkin makuun ja muutenkin on kivaa vaan olla ja ja jutella tehda kavelylenkkeja rannalla ja ei tarvitse esittaa mitaan.

Ma olen kuitenkin vahan antisosiaalinen valilla ja se etta mulla on Katri edesauttaa siihen etten edes jaksa etsia muita kontakteja ja kavereita. Mutta koska korona aikoina sellainen on muutenkin vaikeeta on taydellista etta han on taalla mun seurana. On kuka ottaa valokuvia, kuka auttaa kissojen hoidossa, joka kiukuttelee ja valitta mulle kaikesta joka paiva hehe mutta joka on myos rehellinen ja kertoo mielipiteensa asioista ajatellen mun parasta.

Millaista on jos teidan sisarukset on eri ikaisia tai on ainoa lapsi? Rakastaisin kuulla kokemuksia J

Mita mina teen kaikki paivat taalla nyt kun on taa korona? Kaverit kysyvat multa.

Edellisen postaukseni kirjoitin jo muutamia viikkoja sitten ollessani viela Rio de Janeirossa.

Mun poikaystava on kotoisin pohjois Brasiliasta tallaisesta pienesta kylasta ja koska han tuli tanne lomalle mina tietysti tulin kuukauden jalkeen perassa. Ideana oli olla taalla lomalla kolme viikkoa.

No , koronan takia asioihin tuli tietysti muutos ja taallahan sita ollaan yha.

Ensimmaiset viikot asuttiin poikaystavan aidin talossa ja koska paatimme jaada vahan pidemmaksi aikaa nyt vuokrattiin oma paikka rannalta. Asutaan siis ihan rantaa vastapaata joka on ollut aivan ihanaa.

Taa ranta taalla on vahan flat ja jatkuu kilometri kaupalla ja ihmisia ei oo lahes yhtaan. Vaikka toden sanoakseni tamakin on vahan muuttunut viime viikkoina. Me herattiin tanaan kukonlaulun aikaan ja mentiin juomaan kahvit ja katsomaan auringonlasku rannalle. Ja ei oltu ainoita vaan nykyaan nakyy jo enemman ihmisia kavelyttamassa koiria tai juoksulenkilla. Mutta taalla riittaa tilaa. Onneksi.

Taalla voi myos surffata. Mun poikaysta on surffaaja ja ma vuosien jalkeen innostuin surffaamisesta uudestaan. Mahan olen siis entinen lumilautailija joten se on vahan samanlaista.

Viimeisen viikon olen ollut sairaana(korvatulehdus) ja en tehnyt oikeen mitaan mutta nyt pian haluaisin taas aloittaa mun paivittaiset surffisessiot.

Se on ehdottomasti paras laake taalla tylsistymista vastaan. Koska taallahan on tietysti lahes kaikki suljettu kauppoja ja apteekkeja lukuun ottamatta. Kaksi paivaa sitten valitettavasti tuli tieto ensimmaisesta positiivisesta korona tuloksesta taalla kylassa.  Yhteensa Brasiliassa on jo yli 2000 sairastunutta.

Vaikka naa on vaikeita aikoja joka puolella maailmaa ma yritan nauttia ja olla kiitollinen siita etta taalla voi olla viela ulkona ja harrastaa liikuntaa. Ja etta mulla on seuraa vaikka sama naama vaikka onkin rakas valilla vahan kyllastyttaa mutta onnekas olen silti talla hetkella vai mita 🙂

Haleja kaikille ja ihanaa paivaa kaikile!