Kunnes Fushimin bambut murtuvat

Ote Tertun päiväkirjasta

Anssi on taas miesflunssassa. Ihan kuin hänen kanssaan eläminen ei muuten olisi vaikeaa. Siinä se kulkee nokka pitkällä räkää valuen ja vollottaa kun on niin voimaton olo. Nenätippojahan hän ei tietenkään suostu käyttämään, on nimittäin jostain keksinyt, että ovat haitaksi immuunipuolustusjärjestelmälle.

On se kumma, kun aivan tavallinen syysköhä lamaannuttaa henkilön täysin toimintakyvyttömäksi, ihan vaan mikäli hän sattuu olemaan miessukupuolta.

Ja ne Anssin kalsarit. Tossa ne lojuu edelleen, haisevina. Ei se saa niitä koskaan korjattua edes pyykkikoriin. Eikä se muuten saa mitään muutakaan korjattua: pesukoneessa linkous ei vieläkään toimi, auton pyyhkijänsulat pitäisi vaihtaa, keittiöremppa aloittaa ja kasvimaa möyhiä. Saako se oikeesti mitään aikaseksi? Ei se enää tuo irtareita pyytämättä edes perjantaisin, eikä koskaan osta koruja tai kukkasia, ei tarjoudu hieromaan tai koskaan kutsu kullaksi.

Ja ne sen iänikuiset jääkiekkojollotukset! Oliko se nyt Tappara kun pesi Kärpät: Ketä kiinnostaa? Ja miksei se tee itselleen mitään? Antaa vaan parran rehottaa, hiusraja sen kun pakenee ja pakarat löystyy. Mä en kestä, mä haluun jotain muuta ja jonkun muun.

Hei, nyt mä sen vihdoin teen. Laitan seuranhakuilmoituksen nettiin.

 Kuuma kissa Keravalta etsii uutta kollia. Olethan:

 – Komea

– Lihaksikas, myös pepusta

– Kätevä käsistäsi, ritarillinen ja herkkä

– Tihkuvan seksikäs ja purjehdustaitoinen

– Huomaavainen ja pusutteleva, kukkiatuova ja silmiinkatsova

– Kieli- ja tanssitaitoinen, korkeakoulutettu, hyvätuloinen, innovatiivinen sekä koodaustaitoinen

– Lapsirakas, hoivaava, hyväsydäminen ja lutuinen; kuitenkin aktiivinen, dynaaminen, seikkailunhaluinen, villi ja salaperäinen, silti kotona viihtyvä, kokkaustaitoinen, lempeä ja hellä, samalla sosiaalinen, puhelias, mutta myös yksinään viihtyvä, erähenkinen, urbaani, muotitietoinen. Isällisen turvallinen tai oikeastaan lapseton, keski-ikäinen, ei vaan sittenkin nuorekas ja kapeakasvoinen, tai toisaalta ehkä jykeväpiirteinen, varttuneen charmikas…

No nyt se tuli tohon ovelle norkoilemaan, täytyy lopettaa. Juuri kun olin pääsemässä asiaan.

”Mä hei nyt mankeloin noi sun sukkahousut. Eiks se pitänytkin tehdä?” Anssi huikkaa ovelta.

Mitä helvettiä, onko meillä mankeli? Toimiiko se? Ja kuka hemmetti mankeloi sukkahousuja!?

Mies tuijottaa ovella vastausta odottaen.

Äkkiä lävitseni kulkee lämmin humahdus. Ei jumalauta. Mähän rakastan tota äijää.

Mä vaan rrrakastan tota äijää.

Mä rakastan sitä niin kun Musta sade ruhjoo Indokiinaa (Melleri), mä rakastan sitä niin kuin Vanhat naiset salaa hypistelevät silkkiä (Corso) ja mä rakastan sitä niin kuin Lokin varjo vilahtaa pihakuilussa hapantuneenkeltaisella seinällä (jättiläismäisenä ja nopeana kuin hirttokuolema).(Westerberg)

Mä aion olla sen kanssa aina. Mä aion olla sen kanssa niin kauan kunnes Fushimin bambut murtuvat lumen alla. (Ariie) Mä aion olla sen kanssa niin kauan kunnes Kuu painuu länteen, syystuuli alkaa tuulla, ja minä olen yksin. (Tuntematon) Ja niin kauan kunnes Pienet hengettäret peittävät minut valkoisin hunnuin ja jalkani kouristuvat autuudesta valkoissa kengissäni. (Södergran)

EI JUMALAUTA, MÄ RAKASTAN SITÄ. Mä seison sen rinnalla Katkerien narsissien maku kielelläni. (Södergran) Mä seison sen rinnalla Vaikka pimeys pisaroi, ja valittavat metsissä äitiensä surmaamat lapset. (Melleri) Mä seison sen rinnalla aina. Mä seison sen rinnalla aina lihaksitulon sarastuksesta lihankuihtumisen yöhön (Corso) ja sielläkin, missä alakuloiset ikkunat kertovat suistuneista kohtaloista. (Södergran)

Mä seison sen rinnalla vaikka, vielä kerran, verannalla, varjoni kilistää lasia kanssani, särkynyttä. (Melleri)

Anssi seisoo yhä ovensuussa vastausta odottaen.

”KIITOS. kulta. Just niin se piti tehdä.” vastaan.

 

Tuijotan laatimaani seuranhakuilmoitusta. Painan DELETE-nappia SEND:in sijaan.

p7096538.jpg

Runo-otteet teoksista:

  1. Anhava, Tuomas. 2011. Kevään kukat, syksyn kuu. Kootut tankarunot. Otava, Helsinki.
  2. Corso, Gregory. 2001. Kauan eläköön ihminen. Sammakko, Turku.
  3. Kokko, Karri (toim.) 1991. Kohtaamisia. Edith Södergran, Helene Schjerfbeck. WSOY, Porvoo.
  4. Tabermann, Tommy (toim.) 2000. Maalliset mantrat –runoantologia. WSOY, Helsinki.

 

 

Suhteet Oma elämä Rakkaus Ajattelin tänään

Viikon ruokaohje: Kvanttikana

Hyvä lukija,

Tiesithän, että metafysiikan lait ovat yhdistettävissä myös arkiseen ruoanlaittoon?

Kumpi oli ensin, muna vai kana? -kysymys viedään nyt uudelle tasolle reseptimme siivittämänä. Saammeko esitellä, päivittäisen ruokavalionne tueksi, vaivaton ja maukas Kvanttikana –resepti, joka ei pelkästään täytä vatsaanne vaan tuo samalla lautasellenne kysymykset olevaisesta ja ei-olevaisesta, lihaksi tulleesta ja henkimateriasta, syntymästä ja kuolemasta.

Ainekset ja valmistusohjeet:

–  Ruskista pannulla paketillinen (n.400g) kanan fileesuikaleita. 

–  Sekoita munamaito (noin 4-6 munaa ruokailijain määrästä riippuen) ja lisää se joukkoon pannulle paistumaan.

– Mausta aromisuolalla tahi muilla mausteilla oman makusi mukaan.

Tarjoile seos höyryävänä suoraan pannulta!

Tämä arkiselta vaikuttava ruokalaji antaa aineksia käydä ruokapöytäkeskustelua varsin korkealentoisistakin aiheista. Tajusimme nimittäin itse kvanttikanaa, arkisemmin kanamunakasta valmistaessamme, kuinka ateriassa yhdistyvät kvanttifysiikkaa hipovalla tavalla saman organismin eri olomuodot samanaikaisesti: kana syntymättömänä sikiönä munassa, kana lihaksi tulleena kananuorikkona sekä kana kuolleena, henkiolemus jo lihasta poistuneena broilerinfileesuikaleena!

”Mikä erottaa syntymättömän organismin jo kuolleesta? Millaisia alkemistia elementtejä syntymättömän sikiön eli kananmunan ja teurastetun broilerinlihan liitto sisältää? Voiko yhtä aikaa sekä olla että ei-olla? Ja tärkeimpänä, millaisia sielunvoimia tällaista seosta nauttiva ruokailija voikaan saada osakseen?!” olivat kysymyksiä, joita ainakin itse pyörittelimme pitkään ensi kertaa vahingon saattelemina kyseistä ruokaa valmistettuamme (kana ja muna kun olivat kohtalonomaisesi tuolloin ainoat jäljellä olevat ainekset Annin jääkaapissa).

Näillä aatoksilla haluamme toivottaa kaikille kvanttikanaa valmistaville – jos ei-niin-kulinaristisia – niin sitäkin filosofisempia ruokailuhetkiä!

Bon Appetít!

chicken-egg-by-banksy.jpg             Kuva: Chicken and egg by Banksy

Puheenaiheet Ruoka ja juoma Höpsöä Syvällistä