Apuja arkeen
Olen käynyt nyt kolmena maanantaina toimintaterapiassa. Ensimmäisellä kerralla sain niitä tukia ym.
Toisella kerralla tehtiin toiminnallisia testauksia. Laittelin nappuloita reikiin ja otin pois, heittelin palikoita laatikosta toiseen. Molemmilla käsillä niin nopeasti kun vain pystyin. Mitenkö meni, nooo aika huonosti. Molemmat oli reippaasti alle viitearvojen, vasen vielä pahemmin.
Nyt tällä kolmannella kerralla, joka oli maanantaina paneuduttiin keittiön ihmeelliseen maailmaan. Miten pärjään keittiössä, millä saataisi siellä työskentelyä helpottumaan.
Roskiskaappi. Sieltä pitää ottaa roskis pois, jotta saa korkean tuolin siihen eteen ja jalat kaappiin! Näin pääsee lähemmäksi tiskiallasta työskentelemään. Ja miksikö? No kun siellä tiskialtaassa on se vatkauskulho, perunat ym. Empä ollut tällaistakaan osannut ajatella. Altaassa se kippo on matalammalla, eikä tarvitse nostaa hartioita korviin vatkaamisen ym ajaksi. Voin samalla myös nojautua tiskipöydänreunaan, joka on pehmustettu pyyhkeellä. Näppärää.
Kävimme läpi myös erilaisia keittiövälineitä, miten niitä käytän. Siinä samalla toimintaterapeutti teki arviota, olisiko jostain erilaisesta veitsestä, kuorijasta ym apua arkeeni. Antoi vinkkiä miten kuuma kattila liu`utetaan tiskipöytää pitkin, kun käteni ovat epävakaat nostamaan, ettei käy vahinkoa.
Kuorisin ja pilkkosin porkkanaa, testailin erilaisia kuorijoita ja veitsiä, leikkasin paperia.
Mukaan jäi melkoinen määrä tavaraa kotiinviemisiksi. Juustohöylä, veitsi, kuorija, sakset, keitinsiivilä, tartuntapihdit, vetoketjun apuvedin.
Pitihän niitä toki heti päästä testaamaan! On kyllä melkoset pelit ja pensselit. Jo sillä, että kahvan asento on eri, ei tarvitse käyttää niin paljon voimaa, kun normi veitsen kanssa tai juustohöylällä. Kaikki on paksumpia, joka auttaa siihen, ettei tarvitse ottaa niin tiukkaa otetta, kun kädet ei todellakaan siitä tykkää.
Tartuntapihdit, ooh mikä pelastus tiukkoihin pistokkeisiin ja meidän jäykkiin keittiön laatikoihin, joista mun on todella paha ottaa kiinni.
Sakset on vanhat tutut jo kouluajoilta, jolloin käsi leikattiin. Kevyet käyttää ja palautuu itsekseen aukiasentoon.
Siivilään on tarkoitus laittaa perunat ym ja kun ovat valmiita, voi nostaa vaan pelkän siiviläosan pois ja jättää vesikattilan liedelle jäähtymään. On mulla toki siivilä aikasemminkin jo kotona, mutta ei tällaista kattilan mallista ja tällaisella kahvalla.
Vetoketjukoukulla saa esim. helposti kenkien vetoketjut vedettyä kiinni. Mulla ei sormien pinsettiote pelitä, en saa kunnolla kiinni ja jos lipeää sormista tulee julmettu kipu. Koukku pujotetaan vetoketjun reikään (jos vetskarissa vaan sellainen on) ja kepillä saa vedettyä helpommin. Koukun toisessa päässä on nappikoukku, tosin sille en ole löytänyt vielä käyttöä, kun ei kaapista löydy paljon napitettavia vaatteita, paitsi muutamissa farkuissta tietty.
Mahtavaa, että näillä saan helpotusta keittiössä toimimiseen ja pystyn jatkamaan ruuanlaittoa, vaikkakin hitaasti, mutta varmemmin. 🙂
-Johanna