Tuntuuko koskaan siltä että että elät jonkun toisen elämää? Tämä ajatus on käynyt päässäni todella useasti, mielestäni ”sieluni” on mennyt väärään vartaloon 😀 

Jos et kestä valitusta älä lue enempää, täältä tulee nyt täyslaidallinen. 

Jos olisin kaunis, no muiden vastaus tähän on että olethan sä ihan nätti, mutta kun se ihan nätti ei riitä ja jos useamman kerran päin naamaa on sanottu muuta ja itse näkee peilistä totuuden niin miksi, miksi läheisten pitää valehdella? Jos olisin nätti voisin toteuttaa ammatteja joista olen kiinnostunut näytteleminen, tanssiminen, laulaminen ja mallin työt.

No sitten muut sanovat että voihan näyttelijäkin olla normaalin näköinen tai jopa ruma (totuus on että rumiakin ihmisiä on olemassa) mutta kun sitten löytyy myös puhevika joka vesittää näyttelijän haaveet lopullisesti. 

Tanssimiseen tarvitaan muutakin kuin kauneutta, no ei ole myöskään sitä taitoa tarpeeksi ja nuorena tehty tyhmä valinta lopettaa tanssi harrastus kesken tulee kaduttamaan koko loppu elämän. Laulamiseen tarvitaan myös taitoa ja mielestäni luonnonlahjakkuutta ennenkaikkea, no ei löydy sitäkään taitoa. Mallin työt, palataan sitten takaisin siihen kauneuteen..

No jos minusta ei voi tulla näyttelijää, tanssijaa, laulajaa tai mallia niin mikä minusta voi tulla?

Tuntuu siltä että monet ovet on vain sulkeutuneet tieltä ja vaihtoehtona on vain yksi tie joka ei tunnu omalta..

”Tahtoisin lentää kevein siivin, mutta sen sijaan yksin pimeässä mä hiivin..”