silloin kun on paha olla

Moi!

Mä en tiiä miten aloittaisin tän kirjoittamisen. Noh… Varmasti kaikilla on päiviä, kun on paha olla. Minulla niitä on lähiaikoina erittäin paljon. Mä oon yrittänyt sisälläni miettiä mistä paha olo kumpuaa. En ole siihen vielä koskaan saanut vastausta. Oon tosi kova stressaaja. Kevät on koulussa stressaavinta aikaa, varsinkin nyt. Sua arvioidaan koko ajan, ssi ihan koko ajan. Sitä ei ainakaan auta vanhempien paine ja painostus pärjätä koulussa. Mut suurin paine varmasti tulee omasta päästä. Oon tosi kunnianhimoinen. Mun on pakko pärjätä koulussa. Mun kaveritkaan ei varmaan tiedä mitä ajatten jos saan kokeesta 7. Se on ihan vitun huono numero. Mä ajattelen mun päässä aika paljon, sellasia asioita, joita kukaan joka tuntee mut ei vois ajatella, että mä ajattelen niin. Mä en kauheen ikinä itke julkisesti. Mä voin näyttää ulkoa, että mulla on kaikki hyvin, mutta oikeesti sisältä oon ihan rikki.    Sit jos puhutaan ulkonäköpaineista. Kyllä, myös mä nään demonin olkapäälläni, joka sanoo että ”vittu miten ruma” ”helvetin läski”. Oon monet kerran kattonut peiliin ja alkanut itkemään miltä näytän, koska nykymaailmassa hoikat tytöt on vaan niitä, jotka on parhaita. Ja just ne hoikat ihmiset kiusaa niitä pyöreämpiä ja lihavempia. Varmasti ne hoikat ihmiset ei tiedä miltä tuntuu katsoa vaakaa, jossa lukee plus 80 kg tai miltä se tuntuu kun sua katotaan uimahalleissa ja rannoilla. Myös meillä läskeillä on tunteet. Seuraavan kerran kun sanoo jotain toisen kropasta kannattaa miettiä miten paljon se voi satuttaa sitä toista.