30. ja 31. raskausviikko, supistelua ja närästystä
Niin vain koittivat kolmosella alkavat raskausviikot. Jee! Niiden kunniaksi joka yö supistelee jo melko säännöllisesti. Supistukset eivät kuitenkaan ole kipeitä, ja koska kohdunkaulan tilanne tarkastetaan kahden viikon välein, en jännitä jatkuvasti saavatko harjoitussupistukset ennenaikaista kypsymistä aikaan. Mites muut vaivat? Välillä erityisesti aamupäivisin verenpaineet humpsahtavat aika alas ja minua huimaa, meinasinpa viimeksi neuvolassa pyörtyä vaikka ihan vaan istuin tuolilla.. Närästys on jokaöinen vaiva ja huomaan että ruokahaluni on sen takia hieman kateissa, ja joudun muistuttamaan itseäni syömään. Liitoskivut tuikkivat silloin tällöin, ja nivuskipujen takia kävelyni on välillä aika vaappuvaa. Mahan iho kiristelee ja kutiaa, ja öljyän/rasvaan ihoa monta kertaa päivässä. Joudun ravaamaan vessassa melko tiuhaan, A-sikiö on niin alhaalla että tuntuu että koko ajan painaisi virtsarakkoa. Silti, kun joku kysyy vointiani, sanon että hyvin menee 😀 Toisaalta, näiden vaivojen kanssa pärjää, sillä pystyn kuitenkin hoitamaan esikoisen, tekemään jonkinverran kotitöitä (kaikki muu sujuu paitsi tavaroiden noukkiminen lattialta, siispä esikoisen lelut ovat aika lailla levällään koko ajan), käymään lyhyillä rauhallisilla kävelyillä ja olen jopa saanut pienen pesänrakennusvietin. Olen tässä kodinlaittamisvimmassani pessyt ja lajitellut vauvojen vaatteet kokojen mukaan,kävin läpi ja järjestelin oman vaatekaappini, keittiön kaapit on siivottu ja seuraavaksi ajattelin sulattaa pakastimen ja pikkuhiljaa leipoa sinne vierasvaraksi ja ihan omaan herkutteluun pullaa, keksejä jne 🙂 toki kaikki kotityöt täytyy tehdä rauhallisesti ja taukoja pitäen, sen verran helposti alkaa supistelemaan.
Ihanaa, että viikot etenevät, ja vaivaisesta olosta huolimatta aika tuntuu nyt tavallaan menevän vauhdilla. Monta etappia on jo saavutettu, kuten 28. raskausviikko, ja 30. raskausviikko.. Seuraavaksi 32. raskausviikkoa ja maaliskuuta kohti.
Mahassa on kova mylläys potkuineen ja kääntymisineen, ja sikiökalvot napsuvat kuuluvasti. Kunhan eivät möyrinnällään saisi kalvoja vielä hetkeen rikki. Ymmärtääkseni juuri näillä viikoilla liikkeet ovat selkeitä ja teräviä, ja 32. viikon jälkeen tilan käydessä ahtaaksi liikkeet muuttuvat enemmän muljahduksiksi. Kun yöllä valvon pinkeän ja kovottelevan vatsan takia, ja närästys nostaa mahahapot suuhun, saan vauvojen liikkeistä valtavasti iloa. Äidin pienet potkijat ja hikkaajat ♡
