Keskenmeno

Niinhän sinä kävi. Tulin välittömästi raskaaksi kun jätimme ehkäisyn pois, ja olo oli todella innostunut, kiitollinen ja tunsin kuinka pienet perhoset lepattelivat vatsassa. Soitin neuvolaan, varasin ensimmäisen ajan, ja ehdin innostuksissani kertoa muutamalle ystävällekin.. Kunnes tuli keskenmeno parin viikon kuluttua. Pahoinvointi oli jo ehtinyt alkaa, ja se loppui kuin seinään, samaan aikaan kun runsas vuoto alkoi. Tiesin jo ennen vuodon alkua että tämä raskaus on tässä,mutta en tiedä mistä arvasin.

Keskenmeno ei ollut järkytys, sillä tiedän että ne ovat yleisiä. Varsinkin alkuraskauden keskenmenot. Mieheni oli harmissaan ja pettynyt, joten keskityin lohduttamaan häntä. Raskautuminen oli käynyt helposti, ja meillä on esikoinen pitämässä meidät kiireisinä, ei siis mitään syytä surra. Paitsi että on. Halusin/haluan uskotella itselleni että kyseessä on pikku juttu, enkä ole antanut itseni itkeä koko asiaa kertaakaan. Jotenkin minusta tuntuu, että jos annan itseni itkeä,se tekee menetyksen konkreettisemmaksi ja minusta tulee keskenmenon kokenut nainen. En kai uskalla tunnustaa kenellekään miten paljon minua harmittaa, sillä minusta tuntuu ettei minulla ole siihen oikeutta, koska minulla on jo lapsi, emmekä ole joutuneet yrittämään kauaa, yms.. mutta silti menetys sattuu.

Lohdullista tilanteessa on monikin asia. Ensinnäkin,raskaustestit olivat heti keskenmenon jälkeen negatiivisia, joten olettaa saattaa että kohtu tyhjeni hyvin. Lisäksi, esikoisesta ja tästä keskenmenosta tiedämme, että raskautuminen on meille mahdollista. Lohdullista on myös se, että keskenmeno tuli näin varhaisilla viikoilla ja hoitui kotona.

Jos päädyt lukemaan tätä, ja olet kokenut keskenmenon, niin haluan sanoa että asiaa saa surra. Siihen on oikeus, vaikka olisi jo kymmenen lasta. Harmittaa kun suhtaudun omaan menetykseeni niin kylmästi, ja aion harjoitella vähän myötätuntoa itseäni kohtaan.

Olemme miehen kanssa päättäneet jatkaa yritystä, ja olemme luottavaisin ja positiivisin mielin. Haluan uskoa että meille suodaan vielä toinen pieni rakas.