Funky Friday

Tänään heräsin aamuun hyvällä perjantai-fiiliksellä. Jee, mukava viikonloppu tiedossa! Samalla tuli kuitenkin tunne, että jotain epämukavaa olisi edessä. Sitten muistin. Tänään olisi tarkoitus mennä YKSIN kuntosalille rehkimään. Ilman personal trainerin tukea, kaikkien muiden (niiden hyväkroppaisten ja ”salille kuuluvien”) nähtäväksi ja eteen. Ääk. Pitkin päivää yritin kehitellä itselleni maha- ja pääkipua ja mietin miten voisin salille menoa lykätä. En keksinyt mitään hyvää tekosyytä ja tiesin että meno olisi kuitenkin jossain vaiheessa edessä. Yritin pähkäillä että mikä siinä kuntosalille menossa nyt sitten on niin kamalaa. Miksi se on minulle niin vahvasti epämukavuusaluetta? Ainoat syyt mitä keksin olivat ne, että pelkään etten osaa tehdä liikkeitä oikein (ja joku näkee), näytän typerältä ja sellaiselta jonka ei kuuluisi salilla olla. Yritin toitottaa itselleni että nämä ovat vain minun pääni sisäisiä ajatuksia, eikä kukaan muu ajattele näin. Ei kukaan muu näe sitä, että olen epämukavuusalueella. Joku muu saattaisi jopa ajatella että vautsi, tuo nainen täällä vaan rehkii vaikka on raskaana! Vaikka no, joku saattaa kyllä ajatella että yritän vaan sulatella mahaani. 😉

Ajattelin että menen salille iltapäivällä välttääkseni pahimmat ruuhkat, mutta kuinka ollakaan avoimet ovet olivat keränneet paikalle aika mukavasti porukkaa. Ja respassa jouduin vielä juttelemaan miespuolisen nuoren ja timmin asiakaspalvelijan kanssa. Miksi näin aikuisenakin täytyy jännittää tuollaisia tilanteita? Huonoksi onnekseni personal trainerini oli sitten vielä unohtanut jättää minulle kunto-ohjelmani ja jouduin menemään koko ohjelman oman muistini varassa. Taisin muistaa aika hyvin kaikki liikkeet, vaikka painot ja liikkeiden määrät ei ehkä menneetkään ihan nappiin. Hiki siellä silti lensi ja aina kun meinasi puhti loppua kuvittelin päässäni personal trainerin sanovan ”vielä menee kolme!”. Ei tule ihan hirveänä yllätyksenä, mutta selvisin treenistä hengissä! Olen itsestäni ylpeä, ylitin itseni! Seuraavalla kerralla ei varmasti meno salille enää ole niiin kamalaa. Vaikka toki tiedän että jännittää silti. Tykkäsin kuitenkin siitä miten nopeasti aika siellä hurahtaa liikkeiden huumassa. Eli eiköhän tästä vielä hyvä tule, sporty mamaa kohti vaan!

Nyt on sitten perjantai-iltaa vietetty hyvillä mielin. On tullut vähän siivoiltua ja leivottua, kohta pääsee herkuttelemaan! Puuhastelujen ohessa olen kuunnellut Radio Aallon Funky Fridayta. Tää on ihan paras! Jalka alkaa väkisinkin vipattamaan, kun lähes kaikki biisit on semmosia mitä joskus nuoruudessa on tullut discoissa heiluttua ees ja taas. Soittavat siis helmiä 80- ja 90-luvuilta. Parasta on se kun ei meinaa muistaa että mikä artisti jonkun biisin esittää ja sitten jostain muistin syövereistä se kuitenkin pälkähtää.

Leppoisaa viikonloppua!