Meidän päivä

 

Vauva oli jo jonkin aikaa sätkinyt vieressäni merkiksi siitä että hereillä ollaan. Mamma senkun vaan laittoi tissiä suuhun ja jatkoi torkkumistaan. Kunnes puoli yhdeksältä päätin että taitaa olla aika avata silmät. Vauva alkoi heti seurustelemaan, hymyili ja oli hyvällä tuulella kuten useimmiten hänellä tapana on. Vaippa oli kakkaa täynnä vaikka iskä oli käynyt kuuden jälkeen vaihtamassa jopa kahdesti. Pesun jälkeen vauva pääsi leikkimatolle ilmakylpyilemään, alla oli kaiken varalta pyyhe. Meinasin keittää itselleni pitkästä aikaa puuroa mutta vauva alkoikin ilmaisemaan tyytymättömyyttään joten nappasinkin hänet hoitopöydälle ja puin hänelle päälle. Puuron sijasta voitelin itselleni nopeasti pari näkkileipää, puolitin avokadon ja sillä aikaa kahvi olikin jo tippunut. Vauva pääsi rinnalle ja minä aloin selailemaan samalla nettiä. Jonkin ajan kuluttua vauva nukahti kunnolla syliini ja harvinaista kyllä mutta sain hänet siirrettyä sitteriin nukkumaan. Uni näytti olevan tarpeeksi syvää joten uskaltauduin houkuttelemaan mieheni pieneen aikuisten väliseen hetkeen. (Kamalaa mutta tämä oli vasta toinen kerta synnytyksen jälkeen. Sitä kai aina pelkää että jos vauva herää ja keskeyttää niin sitten ei edes jaksa yrittää.) Yritettiin olla nopeita ja hyvä niin sillä kun olin tulossa jälkikäteen suihkusta vauva alkoikin jo heräillä ja otin hänet samantien rinnalle.

 

 

Sitten olikin aika valmistautua neuvolaan lähtöön. Puin päälleni, vauva oli rinnalla, vauvalle puettiin helteeseen sopiva shortsiasu ja puhtaat vaipat ja hän oli vielä hetken rinnalla ennen lähtöä. Vähän kauhistutti että miten vauva jaksaa olla ulkona kun on niin kuuma. Laitettiin vaunukopan jalkapeiton sijasta koppaan harso peitteeksi ja avattiin kopan tuuletusluukku. Yritettiin kävellä mahdollisimman paljon varjossa. Vauva nukahti juuri vähän ennen neuvolaan saapumista. Hänet piti neuvolassa tietenkin nostaa pois vaunuista ja niinpä hän heräsikin sopivasti ottamaan rotarokotetta. Terkkari antoi rokotteen puristamalla sen putkilosta vauvan suuhun. Vauva taisi pitää makeasta mausta kun nieleskeli sen oikein reippaasti ja vielä hymyilikin samalla. Tällä kertaa haettiin pelkkä rokote, 2 kk neuvolakäynti oli ollut jo aiemmin. Rokotteen ottamisen jälkeen imetin vielä ennen lähtöä.

 

 

Neuvolasta matka jatkui kauppaan ja sieltä torille ostamaan mansikoita ja herneitä. Tässä vaiheessa vaunuista alkoi kuulua vähän tyytymätöntä kitinää. Mentiin kuitenkin vielä hakemaan d-vitamiinitippoja pojalle ja sitten lähdettiin kärryttelemään kohti kotia. Vauva huusi tavalla, jonka tulkitsimme olevan tylsyysitkua. Pysäytin vaunut ja jutustelin vauvalle ja sainkin hänet hymyilemään. Matka jatkui ja taas kitinä alkoi. Pienen ajan jälkeen pysäytin taas ja jutustelin. Matka jatkui ja kitinä alkoi. Jutustelin. Kitinä alkoi ja koveni eikä tuntunut enää pelkältä tylsyysitkulta, otin vauvan syliini ja hän rauhoittui, mies työnteli tyhjiä vaunuja. Pieneksi matkaksi laitettiin vauva taas vaunuihin huutamaan mutta pian minä taas hellyin ottamaan hänet syliini. Kokeiltiin jos vauva suostuisi vaunuihin kitisemättä jos hän olisi vaunuissa istuvammassa asennossa. Ei onnistunut ja nyt mies otti hänet syliinsä. Matka jatkui ja minä puolestani työntelin tyhjiä vaunuja. Matkaa ei ollut enää paljon joten päätettiin taas laittaa vauva vaunuihin. Hän itki mutta nukahti sitten pari korttelia ennen kotia.

 

 

Kotona vauva jatkoi poikkeuksellisesti unia vaunukopassa. Minä aloin tekemään koeversiota voileipäkakusta, joka tulisi vauvan parin viikon päästä oleviin nimiäisiin. Aika pian vauva kuitenkin heräsi ja otin hänet rinnalle. Vauva nukahti ja siirsin hänet taas vaunukoppaan nukkumaan ja jatkoin voileipäkakun tekemistä. Siirryin kakun teon jälkeen taas selailemaan nettiä ja pian vauva jälleen heräsi ja tuli taas rinnalle ja nukahti taas siihen. Aloin kirjoittamaan tätä toisella kädellä ja selailin samalla nettiä. Näin kului toista tuntia kunnes siirsin vauvan miehelle. Vauva jatkoi poikkeuksellisesti uniaan miehen rinnan päällä. Mietittiin että joko helle tai rokote sai pikkuisen tavallista uneliaammaksi, kun yleensä hän havahtuu hereille lähes aina siirrettäessä. Vähän ajan kuluttua mies yritti siirtää pientä sohvalle mutta hän heräsi samantien ja alkoi kitisemään joten päätin ottaa hänet taas rinnalle. Hän imi rinnasta silmät kiinni ja näytti torkkuvan kunnes yritin siirtoa sitteriin. Tällä kertaa hän avasi silmät ja oli pirteänä kuin mikäkin! Minä ja mies onnistuttiin kuitenkin syömään ilman taukoja kun vauva sen kun seurusteli ja hymyili itsekseen sitterissä. Pian pikkumies taas halusi rinnalle, tiesin että hän on väsynyt. Kohta mies vaihtoi vaipat ja lähti tapaamaan ystäväänsä. Minä jäin vauva rinnalla katsomaan televisioita. Kymmeneltä menimme sänkyyn mutta vauva oli taas ihan pirteänä ja vain katseli ympärilleen. Annoin rintaa ja luin. Vähän ennen yhtätoista vauva nukahti ja minäkin laitoin silmäni kiinni.

 

 

Tekstiin millään lailla liittymättä kuvissa kesää Alpeilta. <3