Kolmas runo

Näin paperisi pöydällä

kuvasi seinällä

vaatteesi lattialla

korkokengät jalassasi

keskiyön kasteessa

pysyn mukana ajassasi

kun katson kelloa

aika paperiisi on kirjoitettu

se on se päivämäärä

päivän määre

meitä molempia se koskettaa

sua koskettaa haluan

paperit vaatteiksesi pukea

riisua

menneisyyden kahleet edessäsi

jotka riuhtoo

oksennan

mutta tiedän

se on vaan unta