”Katsotaan, mihin tämä johtaa”, kirjoitin blogia aloittaessani. Naurahdin tuolle, kun luin kirjoittamani tekstit tässä viikolla läpi. Niin, masennukseenhan se johti. Ei tämä blogi tietenkään, mutta elämä ja sen myötä blogin aihepiiri. Diagnoosin ja oman jaksamisen takia tänne kirjoittaminen jäi. Moni asia viime syksystä ja vuoden loppupuolelta on sumuista. On jokin etäinen muistikuva siitä, että tuossa […]

Inhoan tätä möykkyä sisälläni. Se on valunut rintakehästä mahaan. Hyvinä päivinä ja hetkinä on hieman syyllinen olo – tässäkö tämä oli, minäkö muka kehtasin väittää  itseäni sairaaksi. Sitten se möykky taas ilmestyykin. Uskomatonta, kuinka voi hyvinä hetkinä unohtaa, kuinka ikävältä se möykky tuntuukaan. Yritän oppia nauttimaan hyvistä hetkistä. Olemaan tyytyväinen, että niitä on. Ja suuntaamaan […]

Minä olen viime aikoina kantanut mukanani mustaa koiraa. Välillä olen rapsutellut sitä, välillä se on makoillut olkapäilläni kevyenä. Välillä se on majoittunut rintakehääni raskaana taakkana, valtavana möykkynä. //www.youtube.com/embed/XiCrniLQGYc   Tällä kaikella on nyt nimi ja se tuntuu helpottavalta. Huonosti nukutut yöt, asioiden lykkääminen, levottomuus – minä en ole syypää. Syypään nimi on F32.1. Tarvittiin paljon […]

Minä en ole viime aikoina ajatellut. Olen ainoastaan ajatellut, että ajattelen tammikuussa. Tammikuussa elämä helpottaa, tammikuussa saan hengittää, tammikuussa ehdin hengittää. Nyt käyn päässäni läpi to do -listaa, valvon öitä, nukun liian pitkään, en osaa ottaa itseäni niskasta kiinni, en jaksa. Olen väsynyt. Nukun liian vähän ja epäsäännöllisesti ja osa väsymyksestä johtuu siitä. Mutta ennen […]

Toimitus kehoitti tässä joku päivä sitten kysymään itseltä, että mitä minulle kuuluu. Facebookissa kerron, että oikein hyvää kuuluu. Ja niinhän se onkin, moni asia on hyvin ja monesta asiasta olen onnellinen. Koti on ollut lievä kaaos, mutta olen saanut sen siivottua kohtuulliseen kuntoon. Sellaiseen, että täällä on mukava olla. Minulle kuuluu hyvää, teen mukavia asioita […]

Minä meinasin kirjoittaa ajatuksia, joita päässä pyörii, kun katsoin kaksi viimeisintä Vain elämää -jaksoa. Itkuksihan se jaksojen katsominen meni. Suoranaiseksi vollotukseksi. Mutta väsyttää siinä määrin, ettei tästä kirjoittamisesta nyt kovin paljoa tule. Jaksot saivat kuitenkin pohtimaan rakkautta. Minä tahdon saada parisuhteen, jossa minua rakastetaan niin, että melkein sattuu. Kunnioitusta olen saanut kokea ja sitä pidän […]

Missä menee itsekkyyden ja omien oikeuksien raja? Mihin asti minulla on oikeus vaatia toista osapuolta puimaan asiaa, joka edelleen painaa minua? Minä en tiedä. Minä tahdoin olla jo yli kaikesta, sinut kaiken kanssa. Mutta minä en ollutkaan. En tiedä, koska olen. Kaikesta välillämme tapahtuneesta on puhuttu usein, mutta silti minä vielä monen kuukauden jälkeen kerroin […]

Tästä asiasta minä en osaa kirjoittaa minkäänlaista tajunnanvirtaa. Kirjoitan ja pyyhin. Mietin jokaista sanaa tarkkaan. Mutta minä haluan kertoa tämän, vaikka näiden muutamien rivien kirjoittamiseen kuluisi kuinka paljon aikaa hyvänsä. Jokin minussa meni tänään rikki. Yhtäkkiä minä itkin asiaa, jonka kanssa luulin olevani sinut. Itkin julkisella paikalla ja vielä bussissa sain tehdä valtavasti töitä, etten […]

Velvollisuuksien hoitoa, siivoilua, tiskausta ja pyykkäystä. Siitä on tiistai tehty. Kunnes vastikään Suomeen palannut ystävä kysyy, että nähdäänkö. Siitä lähin on tiistai kahvilla istumista, keskusteluja, lisää keskusteluja, onnea siitä, että on tuo ystävä tuossa. Ja minä hänen elämässään. On ystäviä, joille ei tarvitse selitellä ajatuksiaan tai tekojaan. Heille riittää, että kertoo. Sitten on ystäviä, joille […]

Joku haisi bussissa pahalta. Tarpeeksi kauan kun istuu, alkaa miettiä, että entäpä jos minäkin haisen. Mitä jos minusta joskus tulee samanlainen kuin mummini – niin muistisairas, ettei enää tajua peseytyä. Ei haista omaa likaista hajuaan. Rakas silti, tietenkin. Mutta sairaudet voivat tehdä ihmisistä vaikeita. Niin tässäkin tapauksessa. Minä pidän hirveästi bussimatkoista, varsinkin kauniina syysiltoina. On […]