Syystakkia etsin vuosikausia, että halusin, että takissa olisivat jokin kuosi, korostetut saumaompeleet tai muu piristävä efekti.
Nyt syksyllä on käyttänyt navy-sinistä lyhyttä kangastakkia, punaista trenssiä ja oliivinvihreää ohuempaa jakkua.
Ja toi takki on sen verran ohut, että voikin jo reippaan rueta käyttää, mutta kyllä tolla pakkasellakin pärjää sekä kute jo sanoin et kovemmille pakkasille sitte fleece alle.
Täällä mennää kelistä riippuen joko pitkällä nahkatakilla tai villakankaisella viitalla. Välikausitakeissa siis vielä ollaan, en ihan vieläkään kanna toppiksia sekä villakangastakkeja kellarista esille. Etenkin pitkä nahkatakki täytyy kutinsa oikeastaan tällä kelillä, suojaa tuulelta reippaan sekä on pituutensa tähden lämmin.
Eri tilanteisiin sekä lämpötiloihin toivoo eri paksuisia ja pituisia takkeja. Suojasäällä lyhyempi jakkumalli kuumentaa juuri mukavasti, kun jälleen kovilla pakkasilla pidempi malli suojaa myöskin reisiä. Varsinkin vannoutuneelle hameihmiselle pidempi takki on elintärkeä.